Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen järjestäminen
Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajille pyritään antamaan yhtä hyvät mahdollisuudet koulutukseen kuin muille kansalaisille.
Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7–17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Aikuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvitsema koulutus sekä jo hankitun ammattitaidon säilyminen pyritään turvaamaan. Tavoite on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, opinnot ja työkokemus ovat pohjana koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa. Kaikenikäisille maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta. Samalla heitä tuetaan oman äidinkielensä ja kulttuuri-identiteettinsä säilyttämisessä. Maahanmuuttajilla tarkoitetaan pakolaisia, siirtolaisia, paluumuuttajia ja muita ulkomaalaisia sekä eräissä yhteyksissä myös turvapaikanhakijoita.
Yhdenvertaisuus
Suomessa on voimassa yhdenvertaisuuslaki (L21/2004). Sen tarkoituksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Laissa kielletään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Lakia sovelletaan työelämän lisäksi myös koulutukseen.
Maahanmuuttajat voivat opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa ja suorittaa ammatillisen perustutkinnon. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, ja sen suorittaminen kestää 3 vuotta. Koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, kansanopistoissa ja oppisopimuskoulutuksena. Ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakea opiskelemaan yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja ammattisivistys ja työelämässä tarvittava ammatillinen pätevyys. Opintoihin kuuluu ammatillisten opintojen lisäksi jonkin verran yleissivistäviä opintoja. Niitä ovat kielet, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto sekä taide ja kulttuuri. Kaikkiin tutkintoihin kuuluu vähintään puolen vuoden työssäoppimisen jakso. Se on työpaikoilla tapahtuvaa ohjattua opiskelua. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan erityisesti huomioon työelämän tarpeet.
Ammatilliseen peruskoulutukseen voi hakea, kun on suorittanut peruskoulun tai sitä vastaavan koulutuksen. Myös ylioppilaita voidaan valita koulutukseen. Ylioppilaiden opiskeluaika ammatillisessa koulutuksessa on hieman lyhyempi. Ammatilliseen koulutukseen haetaan yhteishaussa. Jos hakijalla ei ole suomalaisen koulun päättötodistusta, hänet voidaan valita joustavassa valinnassa (katso kohta Yhteishaku). Hakijoille ei ole ikärajaa, eikä ulkomaan kansalaisuus ole este valinnalle. Koulutuksen järjestäjä voi arvioida hakijan kielitaitoa kielikokeella tai haastattelulla. Samalla selvitetään opiskelijan mahdollisuuksia selviytyä opinnoista.
Maahanmuuttajien opetus voidaan järjestää joustavasti. He voivat opiskella suomen tai ruotsin kieltä toisena kielenä. Ne opinnot korvaavat äidinkielen opinnot. Vieraskieliset opiskelijat voivat saada myös opetusta omassa äidinkielessään. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan antaa maahanmuuttajille tukiopetusta.
Ammatillinen peruskoulutus on maksutonta, samoin kouluruokailu ammatillisissa oppilaitoksissa. Jos oppilaitoksella on asuntola, asuminen siinä on maksutonta. Opiskelumateriaalit maksetaan osittain itse.