Vetovoimaisuus Opetushallituksen näkökulmasta

Vetovoimaa vammaistyön ammatilliseen peruskoulutukseen

Opetushallitus käynnisti vuonna 2002 opetusministeriön myöntämän erityismäärärahan turvin eräiden sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien vetovoimaisuutta edistävän hankkeen. Kehitettäviksi lähihoitajakoulutuksen ohjelmiksi valikoituivat vanhustyön, mielenterveys- ja päihdetyön sekä vammaistyön koulutusohjelmaopinnot.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja, jotka lisäävät koulutusohjelmaopintojen vetovoimaisuutta ja alojen tuntemusta. Työtä on tarkoitus tehdä yhdessä työelämän edustajien, eri asiakasryhmien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyön yhtenä lähtökohtana on se, että nuorten lähihoitajaopiskelijoiden asenteelliset, tiedolliset ja toiminnalliset perusvalmiudet vahvistuisivat kehittämistyön aikana siinä määrin, että opiskelijat hakeutuisivat näihin koulutusohjelmaopintoihin opintojen loppuvaiheessa aikaisempaa enemmän.

Vammaistyön koulutusohjelmaopinnot

Nykyisin vammaistyön koulutusohjelmaopinnot ovat laajuudeltaan 40 opintoviikkoa. Lähihoitajaksi opiskeleva valitsee yhden tutkintoon kuuluvan koulutusohjelman yhteisten ammatillisten opintojen loppuvaiheessa. Vammaistyön koulutusohjelman opintokokonaisuus koostuu seuraavista opinnoista: vammaistyön etiikka ja asema yhteiskunnassa (4 ov), vammaisen kohtaaminen (10 ov), yksilöllinen vammaistyö (26 ov) ja muut valinnaiset opinnot (10 ov).

Vammaistyön opintokokonaisuuteen kuuluu työssäoppimista vähintään 14 opintoviikkoa. Työssäoppimispaikkoja voivat olla esimerkiksi kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palvelujentuottajien, vammaisjärjestöjen ja säätiöiden toimintayksiköt, kuten asumisyksiköt, palvelutalot, perhekodit, perhehoito, perheet ja päivähoito, opetus, laitoshoito, työ- ja toimintakeskukset ja tuettu työ.

Työelämästä saatua palautetta

Työelämästä on tullut opetusviranomaisille palautetta vammaistyön koulutusohjelmaopintojen riittämättömyydestä ja vetovoimaisuuden puutteesta. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa koulutusta järjestää eri puolilla Suomea joko peruskoulu- tai ylioppilaspohjaisena tai molempina hieman yli 50 koulutuksen järjestäjää. Näistä vain noin puolet tarjoaa vammaistyön koulutusohjelmaopintoja, ja niissäkin opiskelijaryhmät ovat usein jääneet melko pieniksi. Tällä hetkellä on paikoitellen suuria vaikeuksia saada koulutettua työvoimaa vammaistyön laajalle toimintakentälle. Tilanne on vaikein suurten asutuskeskusten vammaisten hoitolaitoksissa, -kodeissa ja palvelutaloissa. Vajaus kasvaa edelleen lähitulevaisuudessa työelämästä tapahtuvan poistuman vuoksi.

Hankkeen toiminnasta

Opetushallitus pyrkii vastaamaan sosiaali- ja terveysalan ammatillisen peruskoulutuksen kehittämisen osana myös vammaistyön ammattilaisten koulutustarpeeseen. Tämä verkostohanke on yksi osoitus koulutuksen ja paikallisen opetussuunnitelman kehittämistyöstä. Hanke jatkuu vuoden 2004 kesäkuulle asti. Hankkeen tuotoksista tullaan kertomaan Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen Internet-sivuilla ([SISÄINEN LINKKI: www.edu.fi -> http://www.edu.fi/]). Hankkeessa on mukana eri puolilta Suomea kolme koulutuksen järjestäjää: Seinäjoen palvelualojen oppilaitos, Kemi-Tornion ammattiopisto sekä verkostoa koordinoivana koulutuksen järjestäjänä Vantaan ammatillinen koulutuskeskus.


Aira Rajamäki
Opetusneuvos
Ammatillinen peruskoulutus
Opetushallitus