Opetushallituksen näkökulma

Opiskelijana perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa

Johdanto

Perusopetuksen jälkeisellä koulutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta, mutta samat periaatteet koskevat ammatillista aikuiskoulutusta, kansanopistojen tarjoamaa vapaan sivistystyön tarjoamaa koulutusta, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Koulutusjärjestelmä ja oikeus hakeutua koulutukseen ovat kaikille samat riippumatta siitä, onko opiskelija vammaton tai vammainen. Tärkeää on se, miten opiskelija saavuttaa opiskelun tavoitteet.

Perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen tulevien henkilöiden opinnot järjestyvät eri tavalla, jos on kysymys peruskoulun juuri suorittaneesta nuoresta tai aikuisena vammautuneesta henkilöstä. Nuoret siirtyvät tavallisesti lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen ikätovereidensa mukana. Aikuiset henkilöt voivat siirtyä aikuislukioihin tai aikuisten ammatilliseen koulutukseen, jossa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja. Osa aikuisista osallistuu myös tavalliseen perustutkintokoulutukseen joko tavallisissa ammatillisissa oppilaitoksissa tai erityisoppilaitoksissa.

Vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tehtävänä on antaa opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutusta järjestetään opintoihin valmentavana koulutuksena sekä vaikeimmin vammaisille tarkoitettuna perustutkintokoulutusta korvaavana koulutuksena, joka valmentaa työhön ja itsenäiseen elämään.

Opiskelun tuki

Opiskelijalla on lukiolain (629/98) ja ammatillista koulutusta koskevan lain (630/98) mukaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, oikeus saada opetusta ja opinto-ohjausta sekä oikeus tulla kuulluksi ennen opintoihin ja muihin opiskelijan asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.

Perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa opiskelijan tarvitsemat erityiset palvelut, kuten avustaja- ja tulkkipalvelut, apuvälineet ja kuljetuspalvelut, määräytyvät ns. vammaispalvelulain perusteella (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380). Koulutuksen järjestäjän kautta saatavia tavallisia palveluja ovat opiskelijaterveydenhuolto, tukiopetus, opinto-ohjaus ja kuraattoripalvelut. Joissakin oppilaitoksissa on myös mahdollisuus saada luki-opetusta sekä psykologin tai sosiaalityöntekijän palveluja. Erityisopetusta voidaan järjestää ammatillisissa opinnoissa. Erityisopetusta saavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka tavoitteena on tukea oppimista ja opiskelutavoitteiden saavuttamista.

Erityisoppilaitoksilla on mahdollisuus tarjota enemmän tukipalveluja opiskelijoille kuin muilla ammatillisilla oppilaitoksilla. Niiden erityisenä tehtävänä on vaikeasti vammaisten koulutuksen järjestäminen ja erityisopetuksen kehittämiseen ja ohjaukseen liittyvät tehtävät. Koulutukseen sisältyy hyvin paljon kuntouttavaa otetta.

Opiskelun järjestäminen toisin

Vammaisuus saattaa vaikeuttaa opiskelutavoitteiden saavuttamista, ja se on huomioitu koulutusta koskevassa lainsäädännössä. Lukiolaissa samoin kuin laissa ammatillisesta koulutuksesta annetaan mahdollisuus järjestää opetus toisin, jos tavoitteiden saavuttaminen on olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen kohtuutonta tai se on perusteltua opiskelijan terveydentilan vuoksi. Se, mitä toisin järjestäminen tarkoittaa, riippuu kulloisestakin tilanteesta ja yksittäisestä opiskelijasta. Joskus toisin järjestäminen voi merkitä erilaista opiskeluympäristöä, joskus se voi merkitä tulkin tai avustajan käyttöä, osaamisen osoittamista tavallisuudesta poikkeavalla tavalla tai esimerkiksi vapautusta jostakin suorituksen osasta.

Ylioppilaskirjoituksissa tulee ottaa huomioon kokelaan vamma tai lukemisen tai kirjoittamisen vaikeus, ja ylioppilastutkintolautakunta voi määrätä, että kokeet järjestetään poikkeavalla tavalla.  Aikuiskoulutuksessa tehdään opiskelijoille henkilökohtaiset opiskeluohjelmat, joissa pyritään ottamaan huomioon opiskelijan erityistarpeet.

Opiskelutavoitteiden muuttaminen

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa on mahdollista mukauttaa tavoitteita, mikäli opiskelija ei voi niitä vammaisuuden tai muun syyn vuoksi saavuttaa (Ammatillisen perustutkinnon ja näyttötutkinnon perusteet). Mukauttaminen mahdollistaa tutkinnon suorittamisen, vaikka tutkinnon tavoitteita ei kaikilta osin tavoitetakaan.

Kun opiskelija ei suorita kaikkia ammatilliseen perustutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia, hän saa todistuksen suoritetuista opinnoista. Opinnot voidaan tällöin rajata opiskelijalle tärkeimpiin asioihin, ja hänen on mahdollista suorittaa tutkinnosta vain osa. Usein tällaiset ”räätälöidyt” opinnot mahdollistavat vammaisen opiskelijan työllistymisen juuri hänelle mitoitettuun työhön.

Koulutuksen rahoitus

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa asetuksessa (806/1008) on huomioitu vammaisten opiskelijoiden erityiset tarpeet. Koulutuksen järjestäjä voi saada opiskelijakohtaiseen yksikköhintaan 50 prosentin korotuksen, silloin kun opiskelijan vamma tai siihen rinnastettava syy edellyttää erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja.

Vammainen opiskelija voi saada opintoihinsa tukea normaalin opintotuen lisäksi kansaneläkelaitokselta tai muulta vakuutuslaitokselta. Myös työvoimatoimisto tai oman kunnan sosiaalitoimi voi olla mukana vammaisen opiskelijan opintojen järjestämisessä.

Kaikkien osallisuus

Vammaisille henkilöille koulutus on erittäin tärkeä, jotta he voivat tasaveroisemmin toimia yhteiskunnassa ja sijoittua työelämään. Suomalainen koulutusjärjestelmä on kaikille yhteinen, ja perusopetuksen jälkeisen toisen asteen koulutuksen katsotaan kuuluvan kaikille. Kuntien ja koulutuksen järjestäjien vastuuta koko ikäluokan kouluttamisesta on tuotu vahvasti esille monissa valtakunnallisissa hankkeissa. Aikuisten koulutustasoa pyritään nostamaan, ja kaikissa näissä projekteissa ovat kaikki tasaveroisesti mukana.


Kaija Miettinen
Opetusneuvos
Ammatillinen erityisopetus
Opetushallitus