Tekniikan ja liikenteen ala

Tekniikan ja liikenteen alan tutkintoja yhdistää teknistaloudellinen tausta ja valmistuneet sijoittuvat erilaisiin tuotanto- ja palvelutehtäviin. Alalla on yhteensä 26 perustutkintoa ja 58 koulutusohjelmaa.

Esitteet

Tekniikka ja liikenne I: Arkkitehtuuri ja rakentaminen, sähkö- ja automaatiotekniikka, muu tekniikka ja liikenne (pdf)
Tekniikka ja liikenne II: Kone-, metalli- ja energiatekniikka, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka (pdf)
Tekniikka ja liikenne III: Graafinen ja viestintätekniikka, elintarvikeala ja biotekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, tekstiili- ja vaatetusala (pdf)

Tekstiili- ja vaatetusalan osaamis- ja koulutustarpeita selvitettiin

Opetushallituksen lehdistötiedote 12.12.2012

Opetushallituksen toimeksiannosta toteutetussa Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvityksessä on ennakoitu alan koulutuksen ja työelämän osaamistarpeita vuoteen 2020 saakka.

Viime vuonna käynnistettyä selvitystyötä koordinoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu, yhteistyökumppaneinaan Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedu, Savon aikuis- ja ammattiopisto Sakky sekä Helsingin palvelualojen oppilaitos Helpa. Tutkijoina ovat toimineet Virpi Lahti, Irma Boncamper ja Ülle Liesvirta.

Hankkeessa selvitettiin koulutusten päällekkäisyyttä kaikilla koulutusasteilla ja tekstiili- ja vaatetusalalla tarvittavaa osaamista. Sekä toista että korkea-astetta koskevista selvitysosuuksista korostui tekstiili- ja vaatetusalan ja asiantuntijatason tehtäviin työllistyminen tekstiili- ja vaatetusalan yritysten ulkopuolelle, esim. kaupan alalle. Korkea-asteen kenttää koskeva selvitysosuus toi näkyviin korkea-asteen tutkintojen keskinäistä profiloitumista ja alan viime vuosien aikana tapahtuneen koulutuksen suunnittelun ja kehityksen suuntaa.

Selvityksen perusteella voi arvioida, että suomalaisessa koulutustarjonnassa on tällä hetkellä runsaasti valinnanmahdollisuuksia vaatetusalalle. Tekstiilialan koulutusta sen sijaan on rajoitetummin tarjolla.

Mielenkiintoinen kysymys koko selvitystyön ajan on ollut toisen asteen koulutusalarakenteesta johtuva tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen ryhmittely kahteen erilliseen alaan: tekniikan ja liikenteen alaan sekä käsi- ja taideteolliseen alan. Selvityksessä on etsitty mahdollisuuksia niiden yhdistämiseen.

Toimenpide-ehdotuksen mukaan alan koulutuksessa toisella asteella tulisi selvittää korkean keskeyttämisasteen syyt ja alalle soveltuvuus soveltuvuuskokein. Koulutuksen jakautuminen alueellisesti tulisi turvata, ja työssäoppimispaikkoja tulisi hyödyntää paremmin koulutuksen kehittämisessä. Tekniikan- ja liikenteen alan ja kulttuurialan vaatetusalan koulutus tulisi yhdistää yhdeksi tutkinnoksi. Muotikaupan alalle tarvittaisiin oma koulutusohjelma. Perustutkinnon tulisi turvata vankka perusosaaminen. Tekstiili- ja vaatetusalan kokonaisuuteen kuuluvien pienten alojen koulutus tulisi turvata. Mukautetulle koulutukselle tulisi laatia valtakunnallisesti yhtenäiset perusteet ja ohjeistus. Toisen asteen jatko-opinnot voisivat valmentaa yrittäjyyteen ja täydennyskoulutusta tulisi voida tarjota yritysten tarpeiden mukaisesti.

Alan korkea-asteen koulutuksen toimenpide-ehdotusten mukaan muotoilijoiden ammattikorkeakoulutusta tulisi merkittävästi vähentää, erikoisalojen koulutus tulisi turvata ja pienten yksiköiden tulisi verkottua niin tekstiili- ja vaatetusalan kesken kuin tieteiden välisesti. Tekstiili- ja vaatetusalan asiantuntemus kansainvälisessä kaupassa ja muotikaupassa tulisi taata. Tekstiili- ja vaatetusalan tradenomien opettajakuntaan tulisi saada muotikaupan ammattilaisia, ja koulutusalojen välistä vuorovaikutusta tulisi lisätä.

Julkaisu verkossa

Julkistamistilaisuuden videointi on katsottavissa netissä tammikuun 2013 ajan.

Lisätietoja:
Opetushallituksessa erityisasiantuntija Heljä Järnefelt, puh. 029 53 31081
Hanketyöryhmässä Virpi Lahti, puh. 040 868 0218, Irma Boncamper, puh. 0400 942 102, Ülle Liesvirta, puh. 0400690011

Opetushallituksen toimeksiannosta toteutetussa Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvityksessä on ennakoitu alan koulutuksen ja työelämän osaamistarpeita vuoteen 2020 saakka.

Takaisin