Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot)

Yhteiset opinnot ovat ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä opintoja. Ne vahvistavat opiskelijoiden yleissivistystä ja ovat teoreettisena pohjana jatko-opinnoille. Ne vastaavat osin lukion opintoja.

Yhteisiä ammattitaitoa täydentäviä opintoja ovat

  • äidinkieli
  • toinen kotimainen kieli
  • vieras kieli
  • matematiikka
  • fysiikka ja kemia
  • yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto
  • liikunta ja terveystieto
  • taide ja kulttuuri 

Verkkomateriaaleja ja ajankohtaista tietoa oppiaineista löytyy myös osiosta Lukiokoulutus.

Säännöllinen liikunta parantaa oppimistuloksia

Liikunta koulupäivän aikana, fyysisen aktiivisuuden määrä sekä hyvä kestävyyskunto ovat uusimpien tutkimusten valossa yhteydessä hyvään koulumenestykseen.

Opetushallituksen ja LIKES-tutkimuskeskuksen tekemään tilannekatsaukseen Liikunta ja oppiminen on koottu vuosina 2008–2011 julkaistua tutkimustietoa lasten liikunnan ja oppimisen välisistä yhteyksistä.

- Liikunnan on havaittu vaikuttavan myönteisesti erityisesti lasten kognitiiviseen eli tiedolliseen toimintaan kuten muistiin ja toiminnanohjaukseen, kertoo tutkija Heidi Syväoja LIKES-tutkimuskeskuksesta. Toiminnanohjaus tarkoittaa ihmisen kykyä suunnitella, ohjata ja arvioida joustavasti omaa toimintaansa.

Liikunta lisää uusimman tutkimuksen mukaan aivokuoren sähköistä aktiivisuutta juuri niillä alueilla, jotka vastaavat toiminnanohjauksesta. Fyysisesti hyväkuntoisten lasten aivojen aktiivisuus on mitattu suuremmaksi kuin huonokuntoisten lasten. Fyysinen rasitus ennen testiä lisäsi aivokuoren aktiivisuutta.

- Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta kehittää aivojen rakenteita, erityisesti hippokampuksen tilavuutta, joka on oppimisen ja muistin keskus, kertoo Heidi Syväoja. Varsinkin hyvä kestävyyskunto näyttäisi olevan yhteydessä tiedolliseen toimintaan.

Liikunta vahvistaa tuki- ja liikuntaelimiä, vähentää ahdistus- ja masennusoireita, parantaa fyysistä kuntoa ja ehkäisee monia sairauksia. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että liikunta vaikuttaa oppimiseen myös motoristen taitojen kautta. Motorisia taitoja ovat esimerkiksi konttaaminen, käveleminen, hyppääminen ja heittäminen, ja niiden oppiminen kulkee käsi kädessä lapsen tiedollisten taitojen oppimisen kanssa. Huomion arvoisia liikunnan vaikutuksia välittäviä tekijöitä ovat myös sosiaalinen vuorovaikutus, kouluviihtyvyys, itsetunto ja lihavuuden ehkäisy.

- Tutkimustulokset vahvistavat tutkijoiden mukaan näyttöä siitä, että liikunnalla on suuri merkitys lasten kokonaisvaltaiselle fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, kasvulle ja kehitykselle, toteaa opetusneuvos Kari Nyyssölä Opetushallituksesta. - Koulupäivän liikunnallisuuden edistäminen tukee näin myös Opetushallituksen keskeistä tavoitetta, oppimistulosten ja osaamisen parantamista.

Taustamateriaali:
Syväoja, Kantomaa, Laine, Jaakkola, Pyhältö & Tammelin 2012. Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus – lokakuu 2012. Muistiot 2012: 5. Opetushallitus.

Lisätietoja:
Tutkija Heidi Syväoja, p. 0400248133, etusneuvos
Opetusneuvos Matti Pietilä, Opetushallitus, p. 029 533 1172,
Opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, p. 029 533 1159,

Liikunta koulupäivän aikana, fyysisen aktiivisuuden määrä sekä hyvä kestävyyskunto ovat uusimpien tutkimusten valossa yhteydessä hyvään koulumenestykseen.

Lisää aiheesta EDU.fissä

Ammattiosaajan työkykypassi

Puheviestintätaitojen päättökoe

Uudet esiintymistaitojen arviointikriteerit (pdf)
Uudet ryhmäviestintätilanteen arviointikriteerit (pdf)
Todistus (pdf)

Palautelomake

Puheviestintätaitojen päättökoe lukuvuonna 2011–2012 on ilmestynyt. Sitä voi tilata markkinointisihteeri 
Asta Pajarilta puh. 040 348 7461,