Mistä hyvä hanke on tehty?

Kysymykseen, mikä on tunnusomaista hyvälle eTwinning-yhteistyölle, ei ole yksiselitteistä vastausta. eTwinningissä on laaja kirjo onnistuneita kouluprojekteja, jotka ovat kaikki erilaisia, riippuen opettajista, oppilaista, kouluasteesta, koulumuodosta, oppiaineista, verkkotyökaluista, hankkeen kestosta ja lähestymistavasta jne. eTwinningissä on kuitenkin tiettyjä elementtejä, joita projektihallinnossa pidetään tärkeinä etenkin niille opettajille, jotka pyrkivät tiettyihin laatutavoitteisiin ja haluavat että heidän hankkeestaan tehdään arviointi esimerkiksi Laatumerkin hakemista tai eTwinningin eurooppalaiseen kilpailuun osallistumista varten. Näitä elementtejä selostetaan tässä luvussa. Ne liittyvät mm. siihen, miten hanke on integroitu opetussuunnitelmaan, miten yhteistyö on järjestetty sekä oman koulun sisällä että kumppanuuskoulun kanssa ja miten tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti.

Käytännön vinkkejä

On myös eräitä käytännön näkökohtia, jotka on syytä ottaa huomioon eurooppalaisessa kouluyhteistyössä. Kun ne ovat kohdallaan, saattaa yhteistyö sujua helpommin.eTwinningin toimintavuosien aikana on saatu runsaasti hyviä neuvoja osallistujilta, jotka ovat ehtineet kunnostautua projektitoiminnassa. Seuraavassa muutamia niistä.

Sinun ei tarvitse olla huippuasiantuntija. Opettajana sinun ei tarvitse olla projektityön tai tietoteknologian asiantuntija voidaksesi viedä eTwinninghanketta eteenpäin. Eräs eTwinning-ohjelman kuningasajatus onkin, että opettajat voivat lähteä liikkeelle pienimuotoisesti ja edetä omaan tahtiinsa.

Hyvä neuvo vasta-alkajalle on aloittaa pienestä, koska projektia voidaan aina laajentaa, tai myöhemmin voidaan aloittaa isompi projekti. Pyydä neuvoa kokeneemmalta kollegalta, projektikumppanilta tai vaikka oppilailta, jos olet epävarma esimerkiksi jonkin verkkotyökalun käytöstä. Kuten kokenut ruotsalainen eTwinning-opettaja totesi: ”Opettajan ei enää tarvitse olla luokan paras. On pelkästään hyväksi, jos oppilaiden taitoja arvostetaan ja niitä hyödynnetään opetuksessa.” Voit vallan hyvin kääntyä myös eTwinning-tukipisteen puoleen.

Suunnittele huolella, tutustu kumppaneihisi. Suunnittelu vie usein oletettua enemmän aikaa. Varaa aikaa myös yhteistyökumppaneihin tutustumiseen. Molemminpuolinen luottamus on tärkeää. Muista myös, että Euroopassakin voi olla kulttuurieroja.

Aikataulut. Tee projektille realistiset aikataulut. Tarkista myös toisen koulun tai muiden koulujen loma-ajat. Niissä saattaa olla suuria eroja jopa Pohjoismaiden kesken. Jos huomaat, ettet pysty noudattamaan aikataulua, ilmoita asiasta heti yhteistyökumppaneillesi.

Netiketti. Vastaa sähköpostiviesteihin – myös eTwinning-portaalin sähköpostityökalulla.Tutustu koulusi tietoturvakäytäntöön. Muista myös pyytää vanhempien lupa ennen kuin julkaiset oppilaiden kuvia tai videopätkiä netissä.

Sitouta osapuolet. Tärkeimpiä projektin osapuolia ovat oppilaat. Anna heille riittävän haastavia tehtäviä ja mielellään myös vastuuta projektista tai sen osasta, ikäkaudesta riippuen. Näin motivoit oppilaita ja saat heidät sitoutumaan projektiin. Sitouta opettajakollegasi työskentelemällä yli oppiainerajojen, ota myös oppilaiden vanhemmat mukaan.

Myös pieleen mennyt projekti voi olla hyödyksi. Pieleen menevä projekti ei välttämättä ole epäonnistunut projekti. Mehän opimme virheistämme. Jos projekti näyttää menevän hakoteille, se saattaa silti tuottaa enemmän positiivisia yllätyksiä kuin projekti, jossa on niukalti liikkumavaraa. Tavoitteita ja työskentelytapoja voi aina korjata myös kesken projektin.

Lähde ennakkoluulottomasti mukaan. Kansainvälinen kouluyhteistyö antaa opettajille tilaisuuden oppia paljon uutta niin pedagogiikan, tieto- ja viestintätekniikan, kielten kuin Eurooppa-tietouden alueilla, puhumattakaan omista oppiaineista. Se on elinikäistä oppimista mitä suurimmassa määrin.

Tekstit perustuvat julkaisuun 'Parempi oppia yhdessä - tukea eTwinning-hankkeesta' Oph 2008

© Opetushallitus | etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta
14.06.2010