Valtakunnallista tapakasvatusviikkoa vietetään Suomen kouluissa syyskuussa 2013. Tavoitteena on lapsia ja oppilaita osallistamalla tuoda näkyviin hyvän käytöksen merkitys hyvinvoinnille, opettaa toisten huomioon ottamista ja positiivisen ilmapiirin luomista. Myönteinen ajattelu ja muiden kunnioittaminen, hyvien tapojen ottaminen osaksi jokaista hetkeä, pienet sanat kuten kiitos, ole hyvä, anteeksi – kaikki ne lisäävät hyvinvointia, viihtymistä ja välittämistä kouluissa.

Ensivaikutelma ihmisten kohtaamisessa syntyy kolmessa sekunnissa ja perustuu havaintoon ulkokuoresta. Sen jälkeen ihmistä arvioidaan hänen käyttäytymisensä perusteella. Hyvät tavat eivät vain kaunista, vaan ovat käyntikorttimme kaikkialla. Tapakasvatus on lapsen oikeus ja hyvät tavat ovat osa hyvinvoivan lapsen arjen taitoja. Hyvät ja yhtenäiset käytöstavat ovat perusedellytys toimivalle vuorovaikutukselle, jossa luodaan turvallisuutta ja sivistyneen kanssakäymisen perusta.

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tapakasvatus tuodaan esiin monessa eri asiayhteydessä. Hyvää käytöstä voidaan opettaa monen oppiaineen yhteydessä ja tapakasvatus on päivittäin osa kohtaamisia koulun ja kodin arjessa, iästä tai asemasta riippumatta. Tapakasvatuksen visiona on, että kouluun tullaan, koulussa ollaan ja sieltä lähdetään aina hyvällä tuulella.

Tapahtumaviikon perusajatuksena on, että koulut tuottavat ja järjestävät erilaista toimintaa tapakasvatukseen liittyen eri oppiaineiden opetuksessa, välitunneilla, kerhoissa sekä muussa koulun toiminnassa. Asiallinen kielenkäyttö, arjen pienet sanat – anteeksi, kiitos, päivää, vastuunkantaminen itsestä ja muista, aikatauluista ja siisteydestä huolehtiminen sekä aikuisen esimerkin voima ovat kaiken lähtökohtia.

Kouluja kannustetaan tuottamaan toimivia esimerkkejä tapakasvatuksesta Opetushallituksen Hyvät käytännöt –julkaisualustalle, joka on kaikille avoin palvelu. Hyvä käytäntö voi olla menetelmä tai toimintatapa, joka on kehitetty juuri nyt teemaviikon tueksi tai jota koulu on hyödyntänyt jo pitkään. Hyviä malleja kaivataan teemaviikon toiminnan suunnitteluun ja organisoimiseen, verkostoitumiseen, opetushenkilöstön perehdyttämiseen hankeviikon toteuttamiseksi tai kokonaisuuden arviointiin. Hyvä käytäntö voi olla lähes mikä tahansa työskentelytapa, joka sopii esi- ja perusopetuksen tapakasvatuksen vahvistamiseen ja jonka koulu haluaa jakaa muiden kanssa.