Ajatuksia ja näkemyksiä tapakasvatuksesta

Tähän osioon ovat eri ikäiset ja eri alojen asiantuntijat kirjoittaneet tapakasvatuksen merkityksestä, tarpeellisuudesta ja läsnäolosta omassa elämässä. Kirjoittajat lähestyvät tapakasvatusasiaa erilaisista näkökulmista, jokainen omalla tavallaan omilla tavoillaan. Tapakasvatus koskettaa meitä kaikkia jokaisena päivänä kaikkialla.

Ensivaikutelma ihmisten kohtaamisessa syntyy kolmessa sekunnissa ja perustuu havaintoon ulkokuoresta. Sen jälkeen ihmistä arvioidaan hänen käyttäytymisensä perusteella. Hyvät tavat eivät vain kaunista, vaan ovat käyntikorttimme kaikkialla. Tapakasvatus on lapsen oikeus ja hyvät tavat ovat osa hyvinvoivan lapsen arjen taitoja. Hyvät ja yhtenäiset käytöstavat ovat perusedellytys toimivalle vuorovaikutukselle, jossa luodaan turvallisuutta ja sivistyneen kanssakäymisen perusta.Myönteinen ajattelu ja muiden kunnioittaminen, hyvien tapojen ottaminen osaksi jokaista hetkeä, pienet sanat kuten kiitos, ole hyvä, anteeksi – kaikki ne lisäävät hyvinvointia, viihtymistä ja välittämistä kouluissa.

Kuluttaminen on osa tapakasvatusta

Suuri osa uusista kulutusilmiöistä muuttaa tai luo uutta tapakulttuuria. Digitalisoituminen muuttaa ihmisen tapaa toimia yhteiskunnassa, se on alue, jossa ei ole vakiintunutta tapaa. Eikä myöskään sukupolvelta toiselle siirtyviä tapoja.

Kun kännykät tulivat, ne olivat aluksi statussymboleita ja niitä haluttiinkin käyttää niin, että kaikki näkevät ja kuulevat. Julkisilla paikoilla puhuminen koettiin häiritseväksi ja sitä paheksuttiin, koulut etsivät rajoja, miten uuteen tulokkaaseen suhtautua.

Kaiken käyttäytymisen taustalla on kuitenkin ohjaavana tekijänä oma suhtautumisemme kanssaeläjiin ja toisaalta suhde omaan itsemme. Millaisena näemme itsemme ja miten suhtaudumme toisiin. Käyttäytymissääntöjen tarkoituksena on aina ollut tuottaa yhteisölle hyvää. Auttaa meitä selviytymään.

Tänä päivänä käytösmalleja syntyy myös median kautta. Mainonta ohjaa ihmisen käyttäytymistä taloudellisen hyödyn näkökulmasta, siis yritysten edun näkökulmasta. Yrityksetkin ovat osaltaan siis luomassa tapakulttuuria. Mainonnan sääntöjen mukaan mainonta ei saa olla hyvän tavan vastaista. Se ei saa olla syrjivää, väkivaltaan ohjaavaa tai muutoin sopimatonta.

Hyvä käytös on kuitenkin vielä syvemmällä. Luodessamme tuotteita ja palveluita tai ottaessamme ne kuluttajina käyttöön kannattaa pohtia, millaiseen maailmaan se johtaa, mitä tapoja ne synnyttävät. Uusi digitaalinen maailma imaisee meidän ruudun taa virtuaalimaailmaan. Maailmaan, jonne pääseminen edellyttää rahan käyttöä. Millaista kulttuuria olemme luomassa, miten kohtaamme virtuaalimaailmassa. Päteekö siellä samat käytössäännöt kuin reaalimaailmassa – toivottavasti. Mutta millaiset säännöt luomme siitä miten olemme siellä jossakin ruudun takana. Mitä käytössääntöjä tulee olla vanhemmille, jotka eivät kohtaa, kuuntele tai huomaa olla läsnä esim. pienten lasten elämässä silloin kun he etsivät kontaktia. Miten opetamme nuorelle tasapainoilua verkossa kavereiden kanssa olemisessa ja oman perheen kanssa olemisessa.

Taina MäntyläTaina Mäntylä
Ylitarkastaja, Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Taina MäntyläSuuri osa uusista kulutusilmiöistä muuttaa tai luo uutta tapakulttuuria. Digitalisoituminen muuttaa ihmisen tapaa toimia yhteiskunnassa, se on alue, jossa ei ole vakiintunutta tapaa. Eikä myöskään sukupolvelta toiselle siirtyviä tapoja.

Jaa hyvä käytäntö!

Hyvät käytännöt -verkkopalvelu
Tutustu palvelussa muiden käyttäjien kehittämiin hyviin käytäntöihin tai ehdota itse uutta.

Tapakasvatus mediassa

Tapakasvatus (Scoop.it)
Tapakasvatuksen Scoop.it-sivulle on kerätty mediassa julkaistuja uutisia ja artikkeleita tapakasvatuksesta.