Ajatuksia ja näkemyksiä tapakasvatuksesta

Tähän osioon ovat eri ikäiset ja eri alojen asiantuntijat kirjoittaneet tapakasvatuksen merkityksestä, tarpeellisuudesta ja läsnäolosta omassa elämässä. Kirjoittajat lähestyvät tapakasvatusasiaa erilaisista näkökulmista, jokainen omalla tavallaan omilla tavoillaan. Tapakasvatus koskettaa meitä kaikkia jokaisena päivänä kaikkialla.

Ensivaikutelma ihmisten kohtaamisessa syntyy kolmessa sekunnissa ja perustuu havaintoon ulkokuoresta. Sen jälkeen ihmistä arvioidaan hänen käyttäytymisensä perusteella. Hyvät tavat eivät vain kaunista, vaan ovat käyntikorttimme kaikkialla. Tapakasvatus on lapsen oikeus ja hyvät tavat ovat osa hyvinvoivan lapsen arjen taitoja. Hyvät ja yhtenäiset käytöstavat ovat perusedellytys toimivalle vuorovaikutukselle, jossa luodaan turvallisuutta ja sivistyneen kanssakäymisen perusta.Myönteinen ajattelu ja muiden kunnioittaminen, hyvien tapojen ottaminen osaksi jokaista hetkeä, pienet sanat kuten kiitos, ole hyvä, anteeksi – kaikki ne lisäävät hyvinvointia, viihtymistä ja välittämistä kouluissa.

Minkä kotona oppii sen koulussa taitaa

Suomalainen kouluruoka on ollut ylpeyden aihe mutta karmaisevan suuri on se lasten määrä, joka jättää kouluruuan syömättä ja ohjattuun ruokailuun osallistumatta. Esimerkiksi Etelä-Suomessa vain 46 prosenttia 7-9 luokkalaisista syö päivittäin kouluruuan. Lapsiemme hyvinvoinnin, ravitsemuksen ja oppimisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi syö terveellisen aterian koulussa. Ilman meidän vanhempien ryhtiliikettä sekä nykyistä parempaa kodin ja koulun yhteistyötä tämä tavoite ei toteudu.

Kouluruuan lisäksi lapsi tarvitsee riittävän aamiaisen ja tarvittaessa terveellisen välipalan. Nälkäinen lapsi koulun penkillä ei opi. Ruokailuhetki on myös sinällään oppilaille tärkeä, sillä se edistää viihtyvyyttä ja hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Ruokailun yhteydessä opitaan paitsi hyvää syömistä myös yhdessä olemista hyviä tapoja noudattaen.

Vanhempien tehtävänä ja päävastuulla on kertoa lapsille, miksi kouluruokailuun pitää osallistua ja että kouluruoka on tärkeää syödä ja se on syötävä joka päivä.

Käsitykset terveellisestä ruuasta ja sen arvostuksesta syntyvät lapsuudessa. Ratkaisevat tekijät ovat kotona opitut ruokailutottumukset ja elämäntavat. Rauhallisen yhteisruokailun perinnettä on vaalittava perheissä. Vähintään yksi päivittäinen yhteinen ateria kiireisen arjen keskellä on tärkeä tapahtuma, josta on hyvä pitää tiukasti kiinni.

Koulu on kodin merkittävä kasvatuskumppani. Vanhempien kasvatusvastuun tukeminen ja terveiden elämäntapojen ja hyvien tapojen edistäminen ovat tärkeä osa koulun tehtävää. Tämä tehtävä korostuu, kun haluamme vähentää kasvaneita lasten hyvinvointieroja. On lasten etu ja kasanterveytemmekin kannalta välttämätöntä, että yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken on osa jokaisen lapsen arkipäivää.

Vanhempien osallisuuden vahvistaminen kouluyhteisössä edellyttää toimivaa tiedotusta. On tärkeää, että eri kouluissa luotuja onnistuneita kouluruokailukäytäntöjä viedään muidenkin koulujen arkeen. Hyvänä esimerkkinä meillä Helsingissä järjestetään kouluruokailuiltoja vanhemmille, joissa kerrotaan kouluruokailun tavoitteista ja käytännön järjestelyistä. Lisäksi vanhemmat saavat maistella, miltä kouluruoka tänä päivänä maistuu. Yhtälailla lasten osallisuutta on lisättävä.

Koulupäivän aikana tapahtuva ruokailu on tärkeä hetki, jolloin voidaan edistää koulun kasvatuksellisia tavoitteita ja siinä opettajan rooli on merkittävä. Kouluruokailun pitäisi olla opetustapahtuma muiden joukossa. Ruokailun aikana voisi käsitellä terveydenedistämisestä tai vaikkapa kestävää kehitystä ja sitä, mistä ruoka tulee. Ruokakulttuurin merkitystä tulisi kasvattaa ja monipuolistaa opetuksessa. Tapakasvatus on kiinteä osa kouluruokailun yhteyteen säädettyä ohjausta.

Työn alla olevissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa onkin viisasta vahvistaa sekä kouluruokailun että kodin ja koulun yhteistyön merkitystä. Niissä löytyy paljon käyttämättömiä voimavaroja lapsien oppimisen ja hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi.

Sari SarkomaaSari Sarkomaa
Kansanedustaja
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

Sari Sarkomaa"Koulu on kodin merkittävä kasvatuskumppani. Vanhempien kasvatusvastuun tukeminen ja terveiden elämäntapojen edistäminen ovat tärkeä osa koulun tehtävää. Tämä tehtävä korostuu, kun haluamme vähentää lasten kasvaneita hyvinvointieroja", Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kirjoittaa.

Jaa hyvä käytäntö!

Hyvät käytännöt -verkkopalvelu
Tutustu palvelussa muiden käyttäjien kehittämiin hyviin käytäntöihin tai ehdota itse uutta.

Tapakasvatus mediassa

Tapakasvatus (Scoop.it)
Tapakasvatuksen Scoop.it-sivulle on kerätty mediassa julkaistuja uutisia ja artikkeleita tapakasvatuksesta.