Liikkuva koulu -hanke

Välkkäritoimintaa Jyrängön koulullaLiikkuva koulu –hankkeen tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta, vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset sekä saada hankkeen aikana tutkittua tietoa lasten ja nuorten toimintakyvystä. Koulun liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sitä fyysistä aktiivisuutta, joka sisältyy koulupäivään tai sen välittömään yhteyteen –  ei ainoastaan liikuntaa oppiaineena.

Yhteensä 21 pilottihankkeen avulla pyritään löytämään kokemuksia hyvistä käytännöistä ja luomaan liikunnallista toimintakulttuuria kouluihin liikunnan opetuksen lisäksi. Pilottikoulut aloittavat toimintansa syksyllä 2010 eri puolilla Suomea.

Seminaari Helsingissä 5.–6.10.2011

Liikkuva koulu -hankkeen kolmas yhteinen seminaari vietettiin Helsingissä Katajannokan entisen vankilan tiloissa 5.–6.10. Paikalle kokoontui yli sata henkeä, jotka edustivat pilottihankkeita, valtionhallintoa sekä hankkeen tutkimusta ja seurantaa.

Liikkuva koulu -hankkeen kolmas yhteinen seminaari vietettiin Helsingissä Katajannokan entisen vankilan tiloissa 5.–6.10. Paikalle kokoontui yli sata henkeä, jotka edustivat pilottihankkeita, valtionhallintoa sekä hankkeen tutkimusta ja seurantaa.

 
Ministeri Gustafsson avasi Liikkuva koulu -hankkeen seminaarin Katajannokalla.

Seminaarin avasi opetusministeri Jukka Gustafsson, joka korosti hankkeen merkittävyyttä ja otti esille liikunnan kokonaisvaltaisen tärkeyden. ”Olen puhunut jo 20 vuotta liikunnan edistämisestä kouluissa”, ministeri totesi. Ministeri Gustafsson muistutti, että Liikkuva koulu -ohjelma on merkitty hallitusohjelmaan.

Opetushallituksen ylijohtaja Pohjonen korosti liikunnan merkitystä oppimistulosten kannalta.

Opetushallituksen ylijohtaja Petri Pohjonen tarkasteli puheenvuorossaan liikunnan ja oppimisen yhteyttä todeten, että tutkimusten perusteella liikunnan merkitys oppimisessa on selkeästi nähtävissä. ”Liikunnalla on muutakin kuin fyysinen merkityksensä”, totesi Pohjonen.

Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen Tiina Kivisaari kertoi puheenvuorossaan toukokuussa 2012 järjestettävästä Olympiapäivästä, jonka tarkoituksena on saada kaikki koulut liikkeelle teemalla ”liikkuen Lontooseen”.

LIKES-tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Tuija Tammelin ja yksikönjohtaja Kaarlo Laine esittelivät hankekoulujen tutkinnan ja seurannan tuloksia. Oppilaiden liikuntamäärissä oli joissain kouluissa tapahtunut positiivista muutosta, mutta tutkijat haluavat odottaa vielä seuraavan mittauksen tuloksia ennen pidemmälle vedettäviä johtopäätöksiä.

Jussi Räisänen esitteli HeiaHeia-verkkopalvelua, jonka avulla oppilaat voivat seurata liikuntasuorituksiaan ja kannustaa toisiaan. Jyväskylän yliopiston Arja Sääkslahti puhui fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmästä (FTS), jonka tarkoitus on tulevaisuudessa levitä kaikkiin Suomen kouluihin.

Ensimmäisen päivän iltana kuultiin vielä Anu Oittisen esitys Turun koulujen liikunnallistamisesta sekä Anneli Pönkön ja Riitta Asantin mietteitä siitä, miten koko kouluyhteisö saataisiin mukaan hankkeeseen.

 
Seminaariväki tauotti istumista taukojumpilla.

Torstaina tutkija Petri Paju kertoi havainnoistaan 9.-luokkalaisten arjesta ja muistutti, kuinka hankalaa teini-ikäisten kannustaminen liikkumaan

 
Myrskylän, Siilinjärven ja Vihdin hankkeet palkittiin hyvistä hankemalleista.
saattaa olla. Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen puhui Liikkuva koulu -hankkeesta liikunnan edistämisen kentällä ja kehui hankkeen seurantaa ja tavoitteita.

Vieraspuhujien lisäksi pilottikoulut pohtivat pienryhmissä oppilaiden liikuttamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Seminaarissa palkittiin kolme hanketta hyvästä työstä liikunnan edistämiseksi. Ahmon yläkoulu Siilinjärveltä palkittiin työstä nuorisotoimen hyväksi, Myrskylän kaupunki tarmokkaasta toiminnasta pienellä budjetilla ja Vihdin kaupunki sekä Uomarinteen koulu esimerkillisestä yhteistyöstä koulun ja sivistyslautakunnan välillä.

Lisää kuvia seminaarista

Seminaarin aineistot

Liikkuva koulu -blogissa

Mistä löytyy kipinä liikkumiseen? (22.5.2012) 

Moni on ilmaissut huolensa vähän liikkuvien ja passiivisten nuorten lisääntymisestä. Tiedämme sen, että on olemassa joukko ihmisiä, joille organisoitu liikkuminen ja joukkuepelit ovat syystä tai toisesta vastenmielisiä, mutta he saatavat liikkua paljonkin muissa harrastuksissaan, joissa liikkuminen tulee ikään kuin kaupanpäälle.

© Opetushallitus 23.05.2012 | etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta