Liikkuva koulu -hankkeen blogi
Moni on ilmaissut huolensa vähän liikkuvien ja passiivisten nuorten lisääntymisestä. Tiedämme sen, että on olemassa joukko ihmisiä, joille organisoitu liikkuminen ja joukkuepelit ovat syystä tai toisesta vastenmielisiä, mutta he saatavat liikkua paljonkin muissa harrastuksissaan, joissa liikkuminen tulee ikään kuin kaupanpäälle.
Kevään aikana valitaan uudet valtakunnalliset Liikkuva koulu –ohjelman hankkeet, jotka aloittavat mm. koulupäivän uusien rakennemallien tuottamisen kouluilla syyslukukauden alussa. Kevään kasvukauden innoittamana voimme pohtia: Minkälainen kasvualusta tarvitaan liikunnallisen toimintakulttuuriin kouluun, minkälaisia ravinteita muutokseen tarvitaan ja ovatko nämä ”kukinnot” monivuotisia?
Koulut ovat ammattilaisyhteisöjä, jotka odottavat kumppaneiltaan professionaalista otetta ja luottamuksellista suhdetta.
...on aivan varmaa, että myös yläkoululaiset tuntevat vastaavan hapen ja energianpurun tarpeen kehossaan. Jollakin mielenkiintoisella tavalla he kuitenkin onnistuvat sumuttamaan meitä aikuisia kuvittelemaan, että heidän elämänsä olisi muka ”ihanaa”, kun ei ”tarvitse” mennä ulos. Päänjomotusta ja hapenpuutetta yrittävät ilmeisesti huiputtaa energiajuomilla."
Lapset liikkuvat asiantuntijoiden mukaan nykyisin liian vähän. Siksi lasten ulottuvilla olevat liikuntapaikat eivät saa olla vain muisto. Eiköhän pidetä yhteisvoimin huoli siitä, etteivät lasten liikkumisen esteenä ole ainakaan lyhytjänteiset päätökset. Säästäminen ei saa tulla kalliiksi, kuten viisaat ovat todenneet.
Hyvät oppimistulokset ja jatkuva kehitys osaamisessa edellyttävät kuitenkin uusiutumista opetuksenkin saralla. Liikunnan hyödyntäminen oppimisen tukemisessa entistä laaja-alaisemmin ja monipuolisemmin voisi olla yksi avain uusiutumiseen!
Me jokainen kannamme mukanamme ”henkistä matkalaukkua”. Laukkumme sisältää sekä huonoja että hyviä muistoja. Erityisen vahvoja muistoja meissä herättää esimerkiksi oma kouluaikamme. Vaikka jaamme tämän ajanjakson luokkatoveriemme kanssa, on jaettu ”todellisuus” hyvin erilainen hänelle, joka pärjäsi koulussa hyvin kuin henkilölle, joka joutui koulukiusatuksi tai ei koskaan tuntenut pärjäävänsä esim. koululiikunnassa.
Tee niin kuin minä sanon, älä niin, kuin minä teen, on lausahdus, jota kuulee joskus terveyden edistäjien leikillisesti sanovan. Tai onkohan se sittenkään leikkiä, piileekö lausahduksessa ripaus totuutta? Lausahdusta miettiessäni se kolahti suoraan omaan itseen.
Hyvinvoivan ja liikunnallisen yhteisön lähtökohtana on rakenteiden luominen ja kehittäminen, hyvä johtaminen sekä jokaisen sitoutumista toiminnan kehittämiseen. Muutoksen aloittaminen omasta itsestä ja omasta toiminnasta tuottaa pitkäkestoisia tuloksia. Tärkeää on pohtia, miten itse voi omalla toiminnallaan edistää lasten ja nuorten liikkumista.
Liikunnallista aktiivisuutta ja koulussa menestymisen yhteyttä koskeva tutkimus on maailmalla ja Suomessakin kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Koululiikunnalla ja sen lisäämisellä on saatujen tutkimustulosten mukaan hyvin positiivinen yhteys myös koulumenestykseen. Kansainväliset tutkimusraportit tukevat systemaattisesti fyysisen aktiivisuuden ja aivojen kehittymisen välistä yhteyttä.
Liikkuva koulu -toimintamallissa kouluihin yritetään juurruttaa liikunnallista toimintakulttuuria. Tavoitteena on oppilaiden riittävä fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana ja sen välittömässä yhteydessä. Siihen liittyen onkin tärkeää, että toiminnot ja toimenpiteet eivät jää projektikauden mittaisiksi. Esimerkiksi on tärkeää, että oppilaat liikkuvat välitunneilla ja omatoimisesti koulumatkansa vielä viiden vuoden päästäkin. Muutos koulun liikunnalliseen toimintakulttuuriin ei tapahdu hetkessä, mutta se on välttämätön
Lapsiin ja nuoriin kohdentuvien toimenpiteiden terävin kärki tulee olla terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvissa, joita tutkimusten mukaan löytyy eniten erityistä tukea tarvitsevien, maahanmuuttajien sekä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien kohderyhmistä sekä tyttöjen joukosta. Tulevaisuuden aikuisväestömme hyvinvointi, terveys ja työkyky on tärkeää varmistaa niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna, monestakin eri syystä.
Lapsen opettaminen tai sosiaalistaminen liikunnallisiin leikkeihin on huomattavasti helpompaa 2–7-vuotiaana kuin 8–16-vuotiaana, joten pienet valinnat ratkaisevat jälleen.
Varhaislapsuudessa lasten kokonaisvaltaista kehitystä seurataan neuvoloissa. Siellä kartoitetaan määräajoin myös lapsen motorinen kehittyminen ja sen perusteella tehdään johtopäätöksiä lapsen kehityksen etenemisestä. Jostain syystä neuvolaiän jälkeen tämä fyysisen puolen seuranta keskittyy vain pituuden ja painon seuraamiseen. Asia tarvitsee 2000-luvulla tehtyjen valtioneuvoston periaatepäätöstenkin perusteella korjausta, sillä fyysisen toimintakyvyn tiedetään vaikuttavan ratkaisevasti lasten ja nuorten päivittäiseen hyvinvointiin ja terveyteen.
Lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan näkökulmasta on tärkeää, että liikkumiseen aktivoivat liikuntaympäristöt löytyvät läheltä. Koulupihat ovat erityisen tärkeitä riittävän arkiliikunnan ja myös liikunnan harrastamisen kannalta.
”Kun veri kiertää varpaissa, niin se kiertää aivoissakin”, tapasi Tahko Pihkala todeta. Liikunnan terveyshyödyt ovat moninaiset ja kiistattomat, mutta nuoren ihmisen on niitä elämänsä alkuvaiheessa vaikea ymmärtää tai paremminkin hyödyntää. Siksi nuorten liikkumiselle tulisi löytää heidän näkökulmastaan hyvät perustelut.
Pyöräily tulee. Vauhdilla ja vääjäämättä.
Liikuntatuntien lisääminen on tärkeää siksi, että koululiikunta on koulun liikunnan selkäranka, sillä siihen osallistuvat kaikki lapset. Mutta se ei yksin riitä, sen lisäksi tarvitsemme myös muuta koulun liikuntaa.
Instruktörerna och personalen på FSI hoppas att Idrott i skolan under de kommande åren skall bidra till att många finlandssvenska skolgårdar vimlar av leende, glada, aktiva och idrottande barn.
Antakaamme nuorille itselleen mahdollisuus tehdä valintoja, ottaa vastuuta ja kehitellä omia tapojaan liikkua. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja asioita, eikä kaikkien edes tarvitse liikkua perinteisten liikuntalajien ohjeiden mukaan.
Näytä kaikki