KUVATAIDEKASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA
Maisterin tutkinnon suorittaneilla on pätevyys peruskoulun ja lukion lehtorin virkaan. He voivat myös toimia kuvataiteenopettajina ammatillisissa oppilaitoksissa, lasten ja nuorten kuvataidekouluissa sekä vapaan sivistystyön piirissä. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet taiteelliseen, teoreettiseen ja kulttuuriseen alan hallitsemiseen. Opiskelija saa hyvät tiedot esteettisen kasvatuksen ja taidekasvatuksen teoriasta ja
käytännöstä, visuaalisen kulttuurin eri osa-alueista sekä niiden kasvatuksellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Opinnot koostuvat pääaineen opinnoista, opettajan pedagogista opinnoista, sivuaineopinnoista sekä kieli- ja viestintäopinnoista. Pääaineen opintojen sisällöt ovat taiteellinen työskentely, taidehistoria, kuvan tulkinta ja teoria, taidekasvatuksen teoria ja käytäntö sekä tutkimus. Pääaineen opinnot jakautuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Taiteellisen työskentelyn tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat valmiudet taiteen tekemiseen. Kuvan tulkinta ja teoria antaa opiskelijalle valmiuksia kuvan rakenteelliseen ja sisällölliseen analyysiin. Taidekasvatuksen teoria ja käytäntö antaa opiskelijalle omaan alaan liittyviä
perustietoja, käsitteistöä ja metodeja sekä ohjaa opiskelijaa muodostamaan laaja-alaista ammatti-identiteettiä. Taidekasvatuksen tutkimuksessa opiskelija perehtyy taidekasvatuksen keskeisiin teoreettisiin ja metodologisiin sisältöihin sekä tärkeimpiin saavutuksiin ja tutkimustuloksiin. Opinnot kehittävät opiskelijan valmiuksia tiedon soveltamiseen ja oman tutkimuksen tekemiseen. Pro gradu -tutkielma laaditaan opintojen loppuvaiheessa.
Vapaasti valittavat sivuaineopinnot tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden omien tavoitteidensa, taipumustensa ja urasuunnitelmiensa mukaiseen suuntautumiseen ja voivat olla tieteenala- ja/tai kuvataideopintoja. Vapaavalintaisina sivuaineina voi suorittaa myös toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot ja näin saavuttaa toisen opetettavan aineen aineenopettajan
kelpoisuuden. Sivuaineopintoja voi valita taiteiden tiedekunnan lisäksi muis-
ta Lapin yliopiston tiedekunnista ja muista yliopistoista. Kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia tiedonhankintaan ja käsittelyyn.

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmissa ennakkotehtävän (tehtävä 1) voi korvata
- kuvataiteen, media-alan tai käsityön lukiodiplomilla (liite: lukiodiplomitodistus)
- kulttuurialan ammatillisella tutkinnolla (liite: kopio tutkintotodistuksesta tai hakuke-
väänä valmistuvat lähettävät opintokortin).

Lukiodiplomilla tai ammatillisella tutkinnolla korvatusta ennakkotehtävästä annetaan 4 pistettä.

Lukiodiplomin suoritusvuodella ei ole merkitystä. Abiturientit, joilla ei ole vielä virallista lukiodiplomitodistusta, liittävät hakuasiakirjoihin lukion rehtorin tai opettajan antaman väliaikaisen hyväksytyn lukiodiplomitodistuksen (arvosana ei välttämätön). Lukiodiplomityötä ei liitteeksi.

Lisätietoa www.ulapland.fi
taiteiden tiedekunta