Keväänä 2006 järjestetään ensimmäisen kerran ainereaalimuotoinen koe.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon jaokset ovat päätyneet systematisoimaan tehtävätyyppejä (tehtäviä annetaan 10 ja vastauksia odotetaan 6), joita pitäisi yleisesti ottaen olla neljä. Ensinnäkin olisi tehtäviä, joissa on a- ja b- (tai vielä c-) kohdat, jotka pisteytetään erikseen. Esimerkiksi tyyliin a) määrittele mitä hyveet ovat, b) anna esimerkkejä eri aikakausien hyveistä ja c) millaisia hyveitä nykyisellä Suomen kansalaiselle tulisi olla (ET tehtävä). Vaikka jokainen osa tuottaa samat pisteet, osakysymykset vaikenevat. Tällä pyritään siihen, että kokelas. joka on opiskellut pakolliset, mutta ei ole näillä alueilla tehnyt paljoakaan muuta, saa kohtuullisen muttei liian helpolla hyvää arvosanaa.
Seuraava tehtävätyyppi on vanha tuttu essee, ja sitten puolituttu aineistotehtävä, joissa aineistot ovat laajempia kuin ennen. Tällöin tehtävät ovat tekstianalyyttisiä, tehtävänanto on tarkempaa esimerkiksi a) mitä tekstinäyte tarkoittaa, b) vertaa sitä johonkin rinnasteiseen ja c) kritisoi sitä. Neljäntenä tyyppinä ovat ongelmanratkaisut, jotka sisältävät loogiset dilemmat, eettiset ongelmat ja filosofisten teorioiden käyttämisen ongelmanratkaisussa. Näistä tehtävätyypeistä tulevat myös oppiaineiden jokeritehtävät, joita annetaan kaksi filosofian reaalikokeessa. Kahdella jokerilla haetaan riittävää erottelua yläpään arvosanoihin.
Tehtävänannosta ilmenee, mikäli vastauksessa edellytetään muiden oppiaineiden näkökulmaa esimerkiksi pyytämällä vastaajaa antamaan esimerkkejä tietyltä alueelta tai käsittelemään kysymystä jonkun muun oppiaineen näkökulmasta. Kyseeseen tulevat myös muut kuin perinteiset reaaliaineet, jolloin tehtävässä voidaan pyytää vaikkapa taidehistorian esimerkkejä. Pisteytyksessä oppiainerajat ylittävä käsittely liittyy erityisesti korkeampiin pisteisiin.