Tehtävien laatiminen ja arvosteleminen muodostavat filosofian ja elämänkatsomustieteen kaltaisissa katsomusaineissa vaikean kokonaisuuden.
Filosofian ylioppilaskysymykset ovat herättäneet tavallista enemmän keskustelua. Kaikkein luontevin tapa luokitella ylioppilaskokeen tehtäviä on suorittaa se kysyttävän filosofian osa-alueen mukaan. Kaikkein yleisimpänä pääerotteluna on tällöin filosofian osa-alueiden jakaminen metafysiikkaan (ontologia), epistemologiaan ja etiikkaan. Kolmen suuren osa-alueen lisäksi filosofian pääjakoon on joskus sisällytetty ”neljäntenä pyöränä” estetiikka, logiikka tai yhteiskuntafilosofia. Näiden lisäksi lukion filosofian opetukseen kuuluu erottamattomasti pohjatiedot tieteenfilosofiasta, argumentaatioteoriasta ja filosofian historiasta.
Toiseksi ylioppilaskokeiden kysymyksiä voi luokitella tehtävätyypin mukaan. Kaikkein tyypillisimpiä tehtäviä ovat erilaiset käsitteiden määritelmät ja niiden filosofisen merkityksen pohdinnat ja erittelyt. Yleinen tehtävätyyppi on myös erilaisten filosofisten kantojen esittely. Eräs soveltavan tehtävän tyyppi on filosofinen tunnistaminen. Kohteena voi jokin tekstin kappale, joka opiskelija olisi kyettävä asettamaan oikeisiin yhteyksiinsä ja tulkitsemaan filosofista taitoa ja tietoa osoittaen. Pohdintakysymyksissä on saatettu pohtia esimerkiksi terveydenhoitopalveluiden tuloa maksullisiksi etiikan kannalta (kevät 1993). Perinteisessä ja suoraviivaisessa kysymystyypissä pyydetään vastaajaa näyttämään tietonsa jonkun filosofin ajattelusta tai sen ominaispiirteistä.
Mahdollista on myös erilaisten mielenkiintoa nauttivien asioiden ja kysymysten filosofinen vertailu. Esimerkiksi tehtävässä, jossa pyydettiin vertailemaan ihmisen ja koneen ajattelukykyä (kevät 1992). Perustehtävätyyppiä edustaa myös yhden filosofisen kannan tai ongelman esittely.
Kolmanneksi kysymyksiä voi tyypitellä sen hypoteettisen kurssin mukaan, joka uuden opetussuunnitelman näkökulmasta osuisi lähimmäksi. Uuden opetussuunnitelman mukaiset neljä lukion filosofian kurssia ovat: 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (kaikille pakollinen), 2. Filosofinen etiikka, 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia, ja 4. Yhteiskuntafilosofia.
Neljänneksi voidaan katsoa, onko kyseessä luonteeltaan soveltava ja ”käytännöllinen” vai yleinen ja ”teoreettinen” kysymys. Lisäksi on mahdollista määritellä soveltavan ja ”käytännöllisen” kysymyksen aihealue (esim. ympäristönsuojelu, oman elämän moraaliset valinnat, jne.).