Yleissivistys ja päättelytaito

Minkälaisia asioita kuuluu filosofian yleissivistävään osaan? Kaksi tärkeintä aluetta ovat ilmeisesti filosofiseen peruskäsitteistöön tutustuminen ja filosofian tärkeimpien klassikkojen ajattelun esittely. Voimme tietysti kysyä, mitkä käsitteet muodostavat filosofisen peruskallion ja mitkä monista kuuluisista filosofeista ovat todellisia klassikkoja. Näihin kysymyksiin ei ole kiistattomia vastauksia vaan on tyydyttävä löytämään sopiva tasapaino filosofisen tradition ja ajankohtaisten painotusten välillä. Peruskäsitteistön hallinta on välttämätöntä filosofisten kysymysten ymmärtämisen kannalta.

Filosofisen tiedon hyveitä on kolme. Näitä ovat päättelytaito, arvostelukyky ja perinteen tunteminen. Nämä kolme ominaisuutta ovat toisiaan vahvistavia ja hyvässä vastauksessa ilmenevät kaikki. Lukion filosofian opetuksessa korostuu kolmas ominaisuus: perinteen tunteminen.

Hyvään päättelytaitoon kuuluvat johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Näitä tukevat menetelmällisellä tasolla a) algoritminen (syntaktinen) tarkastelu ja b) erilaiset semanttiset tarkastelut (kysymme jos tietty väite on tosi, niin mitkä muut väitteet ovat tosia/epätosia), kuten malliteoria. (formaalinen logiikka) Edistyneemmällä tasolla opiskelijan olisi myös kyettävä tuntemaan deduktiivisen ajattelun rajat (dialektinen logiikka).

Kehittyneeseen filosofiseen arvostelukykyyn kuuluvat reflektiivinen harkinta, itsekriittisyys ja yhteyksien järkeenkäypyys ja oivaltavuus. Olisi kyettävä näkemään perspektiivin relevanssi (oikeat kysymykset) ja käyttämään tehokkaita käsitteitä. Filosofian perinteen tuntemisen kartuttaminen on lukion filosofian näkyvintä antia.