Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä.

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.

 

Suomalaisen demokratian merkkivuosi 1863

Säännöllinen valtiopäivätoiminta Suomessa on jatkunut keskeytyksettä 150 vuotta. Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle Helsinkiin 18.9.1863, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien. Käsitys Suomesta valtiona alkoi yleistyä ja näkyä kielenkäytössä. Suomen kielen asema hallinnossa, politiikassa ja lehdistössä vahvistui. Säännöllinen valtiopäivätoiminta oli merkittävä askel kehityskulussa, joka johti suomalaisuusliikkeen kautta eduskuntauudistukseen, Suomen itsenäistymiseen ja nykymuotoiseen kansanvaltaan.

Opetushallitus kannustaa kouluja ja oppilaitoksia huomioimaan lukuvuonna 2013-2014 merkki vuoden 1863 tavallista laajemmin eri oppiaineiden opetuksessa ja muissa toiminnoissaan. Demokratian teemaviikot (37-38) ajoittuvat yhteen valtiopäivätoiminnan merkkivuoden juhla-avauksen kanssa. Suomi on kasvanut kansakunnaksi paikallisyhteisöistä, 1860-luvulla säädettiin pohja myös kunnalliselle itsehallinnolle. Kouluja kannustetaankin yhteistyöhön myös kunnan päättäjien, kirjastojen, museoiden, kansalaisjärjestöjen, median ja muiden toimijoiden kanssa nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lähiyhteisössä edistäen.

Virtuaalikunta.net

Merkkivuoden kunniaksi järjestetään Helsingissä viitisenkymmentä kansalaistapahtumaa heinäkuusta 2013 alkaen. Eduskunnassa kootaan Suomen oppilaitoksille suunnattu merkkivuoden teema-aineisto Nuorteneduskunta.fi-sivustolle. Historiallisiin paikkoihin kiinnittyvät lyhytelokuvat valmistuvat kesällä 2013. Kansallisarkiston verkkonäyttely avataan syksyllä 2013.

Nuorteneduskunta.fi

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella merkkivuosi huomioidaan mm. Kauhajoen eduskuntamuseossa, Hämeenlinnassa ja Hattulassa sekä Turun kirjamessujen koululaisille suunnatulla tiedetorilla 4.-6.10.2013. Tammikuun 2014 lopulle on suunniteltu kampanjaviikkoa, jonka aikana oppilaitokset voisivat kutsua vaalipiirinsä kansanedustajia vierailuille. Tarkempi ohjeistus julkaistaan myöhemmin Nuorteneduskunta.fi-sivustolla. Merkkivuosi päättyy huhtikuussa 2014 maakuntatapahtumiin. Koko juhlaohjelma julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.

Eduskunta.fi.

Tämänvuotisen lukiolaisille suunnatun Suomalaisen kirjoituskilpailun teemaksi on valittu vuoden 1863 hengessä "Kansanvalta". Kilpailukutsu julkaistaan verkossa.

Suomalaisuus.fi

Lisätietoja

opetusneuvos Kristina Kaihari, Opetushallitus

johtava tietoasiantuntija Timo Turja, Eduskunta

Säännöllinen valtiopäivätoiminta Suomessa on jatkunut keskeytyksettä 150 vuotta sen jälkeen kun Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle Helsinkiin 18.9.1863. Opetushallitus kannustaa kouluja ja oppilaitoksia huomioimaan lukuvuonna 2013-2014 merkkivuoden 1863 tavallista laajemmin.

Takaisin