På svenska
Tekstiversio
Aakkosellinen hakemisto
Sivukartta
Tarkennettu haku
HAE
Etusivu
Yleissivistävä koulutus
Ammattikoulutus
Materiaaleja ja työtapoja
Kilpailut ja teemapäivät
Tietoa EDU.fistä
Esi- ja perusopetus
|
Lukiokoulutus
|
Aihekokonaisuudet
|
Teemat
|
Hyvinvointi koulussa
|
Maahanmuuttajien koulutus
|
Oppilaan tuki
|
Taiteen perusopetus
Äidinkieli ja kirjallisuus
Toinen kotimainen ja vieraat kielet
Matematiikka
Biologia ja maantiede
Fysiikka ja kemia
Uskonto ja elämänkatsomustieto
Filosofia
Historia ja yhteiskuntaoppi
Psykologia
Musiikki
Ops käytäntöön
Yleistä
Usein kysyttyä
Oppisisältöjen suunnittelusta
Arviointi
Musiikki ja minä (MU1)
Moniääninen Suomi (MU2)
Ovet auki musiikille (MU3)
Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)
Musiikkiprojekti (MU5)
Verkkotyökaluja
Verkkomateriaaleja opetukseen
Kuvataide
Liikunta
Terveystieto
Opinto-ohjaus
Lukiodiplomit
Tiedeolympialaiset
Oppisisältöjen suunnittelusta
Opetussuunnitelman tekeminen on aina valintojen tekemistä: mikä on olennaisinta, mitä musiikista halutaan välittää? Valtakunnallinen opetussunnitelma ottaa tähän selkeän kannan:
olennaisinta on tekeminen ja kokeminen
. Musiikin tuottaminen (laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä) ja kuuntelu ovat kaikkien musiikin kurssien keskeisiä sisältöjä.
Musiikin
kurssikuvaukset tulee ymmärtää aihepiireinä
, joiden mukaisesti musiikinopetuksen keskeistä sisältöä – musiikillista toimintaa – toteutetaan.
Tämä ei ole ristiriidassa lukion yleissivistävän tehtävän kanssa.
Yleissivistys tarkoittaa muutakin kuin sanallista tietoa
:
”Yleissivistykseen kuuluvat niin tiedolliset valmiudet kuin eettinen ja esteettinen herkkyys, kehittynyt tunne-elämä, havainnoimisen ja kommunikoinnin taidot, työnteossa tarpeelliset perustaidot sekä taidot toimia yhteiskunnan jäsenenä.” (Opetusministeriö: Koulutus ja tutkimus vuosina 1999–2004; Kehittämissuunnitelma).
Monien musiikinopiskelun tavoitteiden (esim. oman kulttuuri-identiteetin tunnistaminen) saavuttaminen edellyttää myös sanallista tietoa.
Sanallisen tiedon
sen tehtävä on tukea musiikillista toimintaa ja musiikin ymmärtämistä – musiikillisen sivistyksen kehittymistä. Parhaimmillaan sanallinen tieto ja tekemällä oppiminen muodostavat kokonaisuuden, jossa molemmat puolet tukevat toisiaan, eivät kilpaile keskenään.
Opetussuunnitelman perusteissa opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksen tarkoituksena on edistää opiskelijoiden musiikillista ajattelua, oma-aloitteisuutta sekä oppimaan oppimisen ja taitojen ja tietojen hankkimisen kykyä. Kurssien kuvauksessa tulisi siksi
välttää yksityiskohtaisia tietoluetteloja
ja paneutua kurssin keskeisten teemojen ja tavoitteiden esittelyyn.
Eri musiikinlajien on hyvä olla tasapuolisesti edustettuna
kaikilla kursseilla.
Kurssien oppisisältöjen valinnassa on lähdetty liikkeelle
opiskelijoiden omasta musiikkikulttuurista
. Kun opiskelija tunnistaa oman suhteensa musiikkiin, hän on valmiimpi arvioimaan ja arvostamaan muiden käsityksiä musiikista. Samoin eri musiikin lajeihin tutustuttaessa aloitetaan tutusta ja edetään vähitellen vieraampaan.
Integroivia ja yhdistettyjä kursseja
voidaan järjestää niin oppiaineen sisällä kuin oppiaineiden välisenäkin. Opetusjärjestelyillä on mahdollista yhdistää esim. kaksi musiikin kurssia ja valmistaa siten laajempi musiikillinen projekti. Kaikkia kursseja – pakollisia, syventäviä ja soveltavia – voidaan myös integroida muiden oppiaineiden kursseihin. Mahdollisuus integrointiin on hyvä mainita musiikin ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa.
Kurssisisältöjen suunnittelun pohjana ovat ops:ssa esitetyt musiikinopetuksen tavoitteet.
Kaikkia opetuksen tavoitteita ei ole tarkoitus saavuttaa yhden kurssin aikana, ne kuvaavat opiskelijan osaamista hänen suoritettuaan kaikki lukion musiikin kurssit. Tavoitteita voi pitää kurssisuunnittelun muistilistana: kurssien kuvausten valmistuttua niiden avulla voi tarkistaa, onko opetussuunnitelmassa otettu huomioon kaikki lukion musiikinopetuksen tavoitteet.
Reijo Aittakumpu