Mikä ihmeen sosiaalinen media?

Mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt odottavat sinua sosiaalisessa mediassa. Alkumatka voi hetkittäin tuntua mutkikkaalta, mutta kaveriapua ja hyviä oppaita on saatavilla. Varaudu kokeilemaan, testaamaan ja valikoimaan. Se, mikä sopii yhdelle, ei luonnu toiselle. Jokainen käyttää sosiaalista mediaa omalla tavallaan. Itselle sopivien välineiden, työtapojen ja verkostojen löytäminen vaatii aikaa. Jatkossa vaivannäkö palkitaan. Verkostoista löytyy nopeasti apua, ja yhteisölliset verkkovälineet helpottavat työtä.

Sosiaalinen media on inhimillisen kulttuurin tuotos ja opittavissa oleva asia, vaikka siihen liittyvä teknologia jatkuvine muutoksineen voi hämmentää. Sosiaalisen median käsitteistön oppiminen on vähän kuin uuden kielen tai matematiikan opettelu, yksi kielipeli toisten joukossa.

Tämä aineisto antaa alkuevästyksen sosiaalisen median tutkimusmatkalle.

Miksi tutustua sosiaaliseen mediaan?

Tämän päivän internet on vuorovaikutteinen ja sulautuu osaksi arkeamme. Sosiaalinen media onkin nykyisin monella ihmisellä arkinen osa työtä, kansalaistoimintaa ja vapaa-aikaa.

Internetistä löytyy kaikille oppimisesta kiinnostuneille paljon hyödyllistä. Ensimmäisiä kertoja sosiaalisen median mahdollisuuksiin tutustuja ihmettelee, miten löytäisi nettiviidakoista jotain järkevää, mielekästä ja toimivaa? Vähitellen somemaailma avautuu ja kaiken keskeltä löytyy paljon kätevää ja hyödyllistä.

Sosiaalinen media kulkee mukana älypuhelinten, täppäreiden ja läppäreiden välityksellä. Se avautuu tietokoneruutujen ohella televisioon, kosketusnäytöille ja lähitulevaisuutta visioivien mielestä silmälappuvideoille ja jääkaapin oveen.

Jokaisen opettajan tulisi tuntea perusasiat sosiaalisesta mediasta, koska se on kiinteä osa viestintä- ja yhteistyökulttuuria. Suuri osa nuorista viettää aikaansa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on paljon muutakin kuin ajanvietettä. Se avaa monipuolisen oppiresurssien aarreaitan ja tarjoaa käteviä työvälineitä tiedon käsittelyyn ja tiedon rakenteluun.

Sosiaalinen media käsitteenä ja ilmiönä

Sosiaalinen media on vakiintunut ilmaisu, jolla viitataan verkkopalveluihin, kuten Facebook, Twitter, blogit ja wikit. Kielitoimiston vuonna 2010 suosittelema yhteisöllinen media ei ole juurtunut kielenkäyttöön. Tuttavallinen some sitä vastoin yleistyi vuonna 2011 lehtijutuissa ja muussa mediassa. Englanniksi käytetään ilmaisua social media ja monilla muilla kielillä käsite on vastaavanlainen.

Jussi-Pekka Erkkola luonnehti 2008 gradussaan sosiaalisen median käsitettä: "Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin."

Kyse on koko yhteiskuntaa koskevasta ilmiöstä, joka vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa monin tavoin ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Verkkoteknologia luo liittymän yksilöiden ja verkkosisältöjen välille. Puhutaan käyttöliittymistä. Verkkoteknologioista valtaosa on luonteeltaan palveluita. Palvelua käytetään verkkoselaimen tai sovellusohjelman kautta.

Sosiaalisen median verkkopalveluissa käyttäjät tuottavat sisältöä, esimerkiksi tekstejä, keskusteluita tai videoita. Palvelu sisältää tallennustilan näille sisällöille. Osa palveluista sisältää myös mahdollisuuden ladata sisältöjen varmuuskopion omalle koneelle. Esimerkiksi Facebookissa kaikki tekstit ja kuvat sijaitsevat Facebookin palvelimella. Oman käyttäjäprofiilin sisällöt voi varmuuskopioida.

Sosiaalisen median työvälineistöön kuuluu pienoisohjelmia eli vimpaimia (widget, gadget). Osa vimpaimista on itsenäisiä pienoisohjelmia, joita voi käyttää tietokoneen työpöydältä. Osa on sovellusten ja palveluiden lisäosilla tai laajennuksia, joilla palveluita voidaan virittää näyttämään esimerkiksi bloggaajan Twitter-viestin blogin sivupalkissa.

Kriittinen näkökulma

Somepiirit sulkeutuvat helposti keskinäisen kielikoodin turvin. Sisäpiiriläinen ei edes huomaa, ettei tulokas ymmärrä sanastoa, puhetapaa lyhenteineen ja koodeineen eikä sisäpiiriläisten yhteiseen historiaan liittyviä viittauksia. Sosiaaliseen mediaan kuuluu myös uutuuden korostamista ja välineurheilua. Toisia ihmisiä uutuudet kiehtovat; toiset katsovat pidempiä kehityslinjoja ja kokevat intoilijoiden vain lämmittävän vanhoja ideoita uudelleen.

Vaikka sosiaalisessa mediassa ollaan avuliaita, siellä myös kehuskellaan, tuodaan itseä esille, loukataan muita ja loukkaannutaan. Verkkovälitteisessä viestinnässä ymmärretään myös helposti väärin, kuohahdellaan ja ärsyyntyneenä tehdään kärpäsestä härkänen. Joillakin nettifoorumeilla kukkii häiriköinti, vihakirjoittelu, kiusaaminen ja suvaitsemattomuus. Sosiaalinen media ei siis ole mikään auvoinen lintukoto.

Toimintakulttuuri

Lieveilmiöistä huolimatta pääsääntönä voidaan todeta, että sosiaalisessa mediassa ihmiset auttavat toisiaan. Uusista palveluista ja vanhojen palveluiden uudistuksista otetaan selvää kontaktiverkostojen tuella. Ajankohtaista tietoa levitetään verkostoissa. Kaveriviestintä innostaa ihmisiä myös osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin.

Sosiaalisessa mediassa viestinnän ja vuorovaikutuksen rajat eivät rakennu maantieteellisesti vaan kielen ja verkoston perusteella. Suomi pienenä kielialueena muodostaa pienen ja nopeasti keskenään verkottuvan joukon. Vaihtamalla viestintäkieltä, voi nopeasti saavuttaa uusia foorumeita ja kontakteja. Sosiaalisen median voima on nopeudessa, viestinnän edullisuudessa ja vuorovaikutteisuudessa.

Aikoinaan netin keskusteluryhmiin (uutisryhmät, news groups) tulijaa opastettiin seuraamaan keskusteluja sivusta vähintään kuukauden ajan, jotta ei aloittaisi osallistumistaan kyselemällä tarpeettomasti perusasioita. Tämä ohje ei päde sosiaalisessa mediassa. Nettiverkostoissa riittää aina kärsivällisiä opastajia. Jokainen somen syväsukeltaja tunnustaa, ettei tiedä kaikkea. Jokaisella riittää kysyttävää. Siksi kysymisestä onkin muodostunut keskeinen toimintatapa.

Sosiaalinen media on kuin vainukoira. Monen ihmisen verkkovälitteisesti yhdistyneen havainnot ja niiden analysointi nostavat esiin heikkoja signaaleja. Uusia ideoita testataan ja tulevaisuuden kehityspolkuja arvioidaan verkostoissa. Sosiaalinen media on luonut myös edellytyksiä aivan uusille yhteistyömuodoille.

Toki välillä kannattaa tehdä kotityöt eli kysyä ensin Wikipedialta (käytä myös englanninkielistä versiota), YouTubelta, Googlelta tai aiemmin Jeevesinä tunnetuksi tulleelta Ask.com-palvelulta. Viimeksi mainittu tuottaa esimerkiksi kysymykseen How can I learn social media? hyvän valikoiman mielenkiintoisia vastauksia. Kokeile!

Anne Rongas, 2011

Lisätietoa

Sosiaalisen median sanasto, TSK Sanastokeskus
Sanasto pdf-tiedostona

Kielipoliisi: Sana viikonvaihteeksi
Yksityisen kielitoimiston Riitta Suominen on pitkään tarkkaillut trendi-ilmaisuja ja kirjoittanut niistä pienoispakinoita.

Sosiaalinen media opetuksessa
Eija Kalliala ja Tarmo Toikkanen (2. uusittu painos 2012, Finn Lectura), perusteos sosiaalisen median opetuskäyttöön