Onko verkostoituminen vain muotia?

Internet ja sosiaalinen media luovat verrattomat puitteet ihmisten ja organisaatioiden verkostoitumiseen. Kehitys kulkee kohti seuraavaa tasoa, verkostojen verkostoitumista.

Ihmisten yhteistoiminnassa on kyse suhteista. Suhteiden kautta syntyy verkostoja. Se on normaalia elämää, ja juuri tästä tavanomaisuudesta syntyykin pieni näköharha. Verkostojen voimaa ei aina ymmärretä.

Verkostoista ja verkostoitumisesta (tai verkottumisesta) puhuttaessa käsitteet ovat hieman hämäriä. Lisätiedon hankkijan on hyvä erottaa toisistaan sosiaaliset verkostot, taloudelliset verkostot (klusterit) ja verkostomarkkinointi (pyramidiyritykset).

Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa viitataan ensisijaisesti sosiaalisiin verkostoihin, mutta internetin uusien liiketoimintamallien kehittyessä syntyy myös liiketoimintaan liittyvää verkostoitumista.

Miksi kannattaa verkostoitua?

Verkostoituminen auttaa työssä, sillä verkostoissa yhteisiä asioita voidaan kehitellä ja edistää paremmin kuin yksin toimien. Internetin kautta erilaisten dokumenttien yhteinen työstäminen käy kätevästi. Toisen ihmisen näkökulma antaa kattavuutta kehittelytyöhön. Verkostossa havaitaan enemmän yksityiskohtia ja liittymäkohtia ja oivalletaan kokonaisuuksia monipuolisemmin.

Verkostoitumalla voi päivittää omaa ammattitaitoaan. Verkostoissa jaettu tieto on usein kaikkien saatavilla, ja usein on myös mahdollista kysyä tarkentavia kysymyksiä asiantuntijoilta. Verkostoissa vertaisoppiminen sujuu luontevasti. Toimivia suhteita ei kuitenkaan synny, jos toimijat ajattelevat vain omaa hyötyään. Verkostoituminen on aina vaihdantaa, ja omastaan on oltava valmis jakamaan.

Verkostojen avulla voi esimerkiksi

  • löytää uusia toimintaideoita
  • toteuttaa erilaisia asioita kustannustehokkaast
  • hankkia kätevästi oleellista informaatiota
  • välttää päällekkäistä työtä
  • vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin
  • selvittää ongelmia.

Kenen kanssa kannattaa verkostoitua?

Helsingin yliopiston taannoinen kansleri, Kari Raivio, opasti uusia opiskelijoita valitsemaan yllättäviä sivuaineita. Samalla tavalla voisi opastaa verkostoitujaa. Ei kannata olla turhan ujo ja konservatiivinen. Yllättävien yhteistyökumppaneiden kanssa saattaa syntyä ainutlaatuisia ideoita.

Verkostoitumisessa ollaan usein myös sokeita arkisesti tuttujen toimijoiden, kuten kirjastojen tai kansalaisjärjestöjen, suhteen. Yhteinen intressi voi löytyä hyvinkin lähellä olevan kumppanin kanssa. Internetin ansiosta kumppanukset voivat toisaalta olla vaikka eri puolilta maapalloa.

Sosiaalinen media tukee verkostoitumista monin tavoin

Internetissä on erityisiä verkostoitumispalveluita, kuten Facebook. Myös moniin muihin sosiaalisen median palveluihin sisältyy poikkeuksetta mahdollisuus muodostaa suhteiden rihmastoja ja tulla löydetyksi.

Oman ryhmän toiminnan esittelyä kannattaa miettiä verkostoitumisen näkökulmasta, sillä verkkojulkisivulla on väliä. Jotta verkottumista kaipaava ryhmä tulisi löydetyksi ja jäisi muistiin, sillä tulee olla mieleenpainuva, omintakeinen nimi ja tunnuskuva. Oma sanoma kannattaa tiivistää lyhyeen iskulauseeseen, joka niin ikään on esillä verkkosivulla. Tärkeitä ovat myös yhteystiedot ja yhteyslomake.

Lisätietoja

Tuhat sanaa -blogi 14.6.2008: Orange tutki: Sosiaaliset verkostot hämmentävät.

Anne Rongas