Aiemmin uutissivua, blogia tai muuta säännöllisesti päivitettävää verkkosivua seuraavan piti käydä kyseisellä sivulla kurkistamassa, onko uusia juttuja ilmestynyt. Nykyisin otsikkosyötteen (RSS) avulla tieto uusista merkinnöistä tulee lukijan haluamaan paikkaan aivan kuin tilattu lehti omaan postilaatikkoon.
Syötteet – informaatio sinne minne haluat
Otsikkosyötteiden seuraaminen tapahtuu joko verkkopalvelussa, selaimeen tai sähköpostiohjelmaan integroidun lukijaohjelman, erillisen lukijaohjelman tai webtyöpöydälle asennetun lisäohjelman avulla. Syötteitä voi ohjata myös verkkosivuilta toiselle. Moniin verkkopohjaisiin työ- ja oppimisympäristöihin, blogeihin tai wikeihin voi upottaa uutisvirtoja tai linkkilistoja otsikkosyötteenä.
Otsikkosyöte terminä ei ole vielä kaikille tuttu ja sillä on edelleen useita nimiä: uutissyöte, verkkosyöte, feed, RSS-syöte (RSS viittaa sanoihin Really Simple Syndication).
Uusimmat selaimet tunnistavat sivut, joilta otsikkosyötteitä voi tilata. Syötteen symboliksi on vakiintunut oranssi merkki. Lukijaohjelmia ja -palveluita löytyy ilmaiseksi verkosta. Suosittu lukijaohjelma on esimerkiksi selaimella toimiva Google Reader.
RSS vähentää lukijan kuormaa
Lukijaohjelmat ja -palvelut hakevat vain ne syötteet, jotka lukija itse on tilannut, eli otsikkosyötteinä ei tule roskapostia. Syöte sisältää linkin, jonka avulla pääsee nopeasti jutun alkuperäiselle sivulle. Syötteen voi tilata eri muodoissa - joko pelkkinä otsikoina, pelkkänä tekstinä, lyhyenä tekstikatkelmana tai HTML-muodossa. Tietoturvan kannalta pelkkä otsikko tai pelkkä teksti ovat suositeltavia. Uutissyötetekniikalla voi tekstin lisäksi välittää myös mediatiedostoja (ääntä, kuvia, videoita).
Selain tunnistaa otsikkosyötteet ja ilmaisee osoitekentän pienellä symbolilla, että kyseiseltä sivulta voi tilata syötettä.
Syötteitä löytyy yhä useampien organisaatioiden, kuten Opetushallituksen, sivuilta ja yksityishenkilöiden sivuilta, kuten Opeblogista, josta voi blogitekstien lisäksi tilata kommentit.
Otsikkosyötteitä voi ohjata omalle virtuaaliselle työpöydälle, esimerkiksi iGoogleen. YLE:n pääuutisten tuoreimmat otsikot päivittyvät sivulle automaattisesti, kun ne on kerran ohjattu syötteenlukijaan.
Suodata, koosta ja upota
Informaation jakopalveluista on mahdollista saada toiselle verkkosivulle upotettava koodi (englanniksi embedding). Luokiteltuja sisältöjä voidaan myös suodattaa halutuista lähteistä ja koostaa suodatetusta sisällöstä oma sisältövirta (englanniksi mashup). Näin esimerkiksi tiettyyn teemaan keskittyneet verkkosivut pysyvät ajan tasalla ilman erillistä päivittämistä. Avoinvirta-blogi syntyy tällä menetelmällä.
Erilaiset pienoisohjelmat ja koodit (webapplication, API, widget, gadget) liittävät sisältöjä yhteen ja siirtävät niitä paikasta toiseen, myös mobiililaitteille. Informaation ohjailu internetissä helpottuu ja lisääntyy jatkuvasti.
Kätevä esimerkki huomaamattomasta ja helposti toimivasta informaation ohjaamisesta on sosiaalisten kirjanmerkkien johdattaminen ryhmän verkkosivulle. Linkit on talletettu Delicious-palveluun, josta noudettu koodi välittää tietyllä luokittelusanalla (tag) varustetut linkit oikeaan paikkaan. Etuna on kaikkien linkkien hallinnointi yhdestä paikasta. Delicious-palvelussa on myös ryhmätyömahdollisuuksia.
Vinkkiverkko-hankkeen linkkisivu
Anne Rongas