Oikean tiedon tavoittamiseen vaatii aikaa ja arviointikykyä. Tiedon luotettavuus ei ole ainoastaan tutkijoiden ongelma. Lähdekriittisyys kuuluu kaikkeen tietointensiiviseen työhön.
Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa on korostettu jokamiehen tuottamien sisältöjen epäluotettavuutta. Jos verkkoyhteisön tuottamaan Wikipedia-tietosanakirjaan voi kirjoittaa kuka tahansa, kuinka siihen voi luottaa? Avoimessa verkossa toimii kuitenkin yllättävän hyvin tiedemaailmasta tuttu metodi: itseäänkorjaavuus.
Sosiaalinen media toimii lähdekriittisyydessä ja oleellisen informaation seulonnassa myös uudella tavalla. Kun ennen saattoi yksitellen kysellä tuttaviltaan, onko ymmärtänyt oikein ja onko löytänyt kaiken oleellisen informaation, nyt voi huudella vilkkaalla torilla verkkotuttavilleen samat kysymykset. Vastauksia tulee usein myös yllättävistä suunnista.
Lähdekriittisyyden peruskeinot pätevät myös verkossa:
- Tutki, kuka on tuottanut tiedon, milloin se on tuotettu ja mihin asiayhteyteen, ja selvitä, millaisia kytköksiä tiedon taustalta löytyy.
- Hanki tietoa useasta lähteestä ja vertaile.
- Pyri alkuperäisille lähteille.
Sosiaalisessa mediassa toimii kysymisen ja vastaamisen laki
Kysyjä saa vastauksen ja siitä ilahtuneena motivoituu vastaamaan toisessa tilanteessa toiselle kysyjälle. Pienissä sisäpiireissä saatetaan unohtaa lähdekriittisyys ja muodostetaan oma totuus. Huhujen ja luulojen varassa toimitaan jopa valtakunnan politiikassa.
Avoin verkko toimii yleensä tehokkaana seulana. Silti lähdekriittisyyttä ei koskaan sovi unohtaa.
Googlen rajat ovat maailmani rajat
Tiedonhaku on internetin vahva, mutta myös heikko puoli. Tämän vuoksi muista seuraavat asiat:
- Data, informaatio ja tieto eivät suomen kielessä erotu selkeästi toisistaan. Kaikki informaatio ei suinkaan ole luotettavaa ja merkityksellistä tietoa. Ilkka Niiniluodon klassikkoteos Informaatio, tieto ja yhteiskunta on hyvää luettavaa.
- Hakukoneet tavoittavat edelleen vain pienen kerroksen maailmassa olevasta informaatiosta.
- Google on kaupallinen yhtiö, jonka tavoite on tuottaa liikevoittoa ensisijaisesti mainostuloilla.
- Verkkoon julkaisevat sekä asiantuntijat että amatöörit. Molemmat tekevät virheitä.
- Sivujen ulkoasu ja osoite voivat pettää. Verkkoon laaditaan huijaussivuja joko huvin vuoksi, ilkeyksissään tai jopa pahuuttaan levittämään esimerkiksi haittakoodia.
- Verkko osoittaa myös nopeasti, että tiedon käsite on aina avoin.
Tiedon käsitteen monimuotoisuudesta yhtenä esimerkkinä voi tarkastella sitä, että Wikipedian levittämä evoluutio-oppi on eräiden mielestä harhaoppia. Tilannetta korjaamaan syntynyt Conservapedia esittää tietyistä asioista hyvin erilaisia tietoja. Hikipedia ja Uncyclopedia pilailevat, mutta jos lukijalta puuttuu yleissivistystä, pila voi muuttua harhaluuloksi ja joskus jopa oikeaksi tiedon lähteeksi.
Internetin hakukoneet käyttävät nerokkaita laskentakaavoja. Uusia hakumenetelmiä kehitellään jatkuvasti, kuten metahaku, semanttinen haku ja visuaaliset hakumenetelmät, ja toisaalta myös hakutulosten esittämistapoja kehitellään, esimerkiksi visuaalinen, verkkomainen ja kolmiulotteinen esittäminen.
Automatisoidun informaation suodatuksen, luokittelun ja esittämisen ohella on edelleen arvokasta saada hyviä linkkejä luotettavilta tuttavilta ns. sosiaalisia kirjanmerkkejä tai ihmistyövoimalla valikoiduista tietokannoista, kuten Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkikirjastosta.
Pilailua, huijaamista, uskomuksia, kiistelyä - suhteellinen tieto
Onko tiedon tarkkuudella väliä? Tietyissä tilanteissa tarkka tieto on ihmiselle elintärkeää. Monissa arjen tilanteissa selvitään osittaisellakin tiedolla.
Yleistiedot auttavat seulomaan informaatiota. Kaikilla internetin käyttäjillä ei ole kriittiseen arviointiin vaadittavia tietoja. Mikäli yleissivistys tai kielitaito ei ole riitävä, visuaalinen uskottavuus saattaa hämätä.
Internetissäkin on toimijoita, jotka käyttävät surutta ihmisten herkkäuskoisuutta hyväksi. Mikäli herkkäuskoisia ei olisi, roskaposti loppuisi hetkessä. Verkko ei sinänsä tee tiedosta epäluotettavaa, mutta verkossa huijaaminen, niin harmiton kuin vakavakin on helppoa. Telajärven kunnan kotisivut tunnistaa nopeasti huijaukseksi, mutta lapsi tai suomea huonosti taitava ei välttämättä havaitse parodiaa.
Erilaiset maailmankuvat johtavat erilaisiin käsityksiin samasta asiasta. Yhdysvaltalaiset kreationistit eivät hyväksy evoluutioteoriaa, ja heidän ylläpitämänsä korjattu Wikipedia, Creation wiki, antaa esimerkiksi dinosauruksista erilaista informaatiota kuin varsinainen Wikipedia.
Skepsis-yhdistyksen sivuilla tutkaillaan tiedon rajoilla liikkuvia paranormaaleja ilmiöitä filosofisen epäilyn silmälasien läpi.
Lisätietoja
Jyväskylän yliopisto: Tutkivan toimittajan internetopas.
Jaakko Anttila on julkaissut kotisivuillaan Sulkakynä-lehdessä julkaistun artikkelinsa Lähdekriittisyys tiedonhankinnassa – miten vältät WWW:n sudenkuopat.
Lähdekritiikistä Wikipediassa. Lue ja arvioi Wikipediaa lähteenä.
Yliopistojen ja kirjastojen sivuilta löytyy hyviä opastuksia tiedonhakuun.
Anne Rongas