|
Charles E. Mortimer KEMIA |
|
LUKU 12. LIUOKSET [osa 1][osa 2][osa 3][osa 4][osa 5]
Liukenemistapahtuma
12.1 (M12.1) I2:n liukenemislämpö CCl4:ään on suurin piirtein sama kuin puhtaan I2:n sulamispämpö. Miksi näin ei ole asian laita, kun ioniyhdiste liukenee veteen? 12.2 (M12.2) Miksi Br2:n liukoisuus CCl4:ään on suurempi kuin I2:n? 12.3 (M12.3) Mitkä tekijät aiheuttavat ioniyhdisteelle suuren hydrataatiolämmön? 12.4 (M12.4) Selosta kolmea tapaa, joiden mukaisesti vesi esiintyy kidehydraateissa. 12.5 Esineisiin tehdään metallipinnoitteita elektrolyysillä. Metallipinnoitteisiin käytetyt metallit voivat elektrolyysikylvyssä olla muodossa Ni(H2O)62+, Cu(H2O)52+, Zn(H2O)72+. Mitä nämä rakenteet tarkoittavat. Mikä on metalli-ionin varaus kussakin tapauksessa? 12.6 Mihin rikkihapon ominaisuuteen seuraavat ominaisuudet perustuvat? Kun väkevää rikkihappoa lisätään veteen, vapautuu suuri määrä lämpöä. Sitä voidaan käyttää kuivausaineena. Rikkihapolla voidaan kuivata esimerkiksi kaasuja, jotka eivät reagoi sen kanssa. Sama ominaisuus hiillyttää tavallisen sokerin, jos siihen kaadetaan väkevää rikkihappoa. 12.7 (M12.5) Kumpi yhdisteistä liukenee paremmin veteen? (a) CH3OH vai CH3CH3, (b) CCl4 vai NaCl, (c) CH3F vai CH3Cl. 12.8 (M12.6) Kumpi yhdisteistä liukenee paremmin veteen? (a) NF3 vai NaF, (b) N2O vai N2, (c) NH3 vai CH4. 12.9 (M12.7) Kumpi ioneista hydratoituu voimakkaammin? (a) Li+ vai Na+, (b) Fe2+ vai Fe3+, (c) K+ vai Cu2+, (d) F- vai Br-, (e) Be2+ vai Ba2+. 12.10 (M12.8) Kumpi ioneista hydratoituu voimakkaammin? (a) Li+ vai Be2+ (b) O2- vai S2- (c) Sn2+ vai Pb2+ (d) Mg2+ vai Al3+(e) Co2+ vai Co3+. 12.11 (M12.9) Kummassa tapauksessa vapautuu enemmän energiaa? Ioniyhdisteestä valmistetaan laimea vesiliuos. Ioniyhdistettä liuotetaan vesiliuokseen, jossa jo ennestään on paljon tätä ioniyhdistettä liuenneena. 12.12 (M12.10) Miksi hydrataatiolämpö on niin tärkeä seikka, kun ioniyhdiste liukenee veteen? 12.13 (M12.12) MgCl2:n hilaenergia on -2525 kJ/mol. MgCl2:n hydrataatiolämpö (ääretön laimennus) 289 K:ssä on -2680 kJ/mol. Mikä on MgCl2:n liukenemislämpö, kun valmistetaan hyvin laimea liuos 298 K:ssä? 12.14 (M12.13) KF:n liukenemislämpö on -18 kJ/mol 298 K:ssä, kun valmistetaan hyvin laimea liuos. KF:n hilaenergia on -812 kJ/mol. Mikä on tämän yhdisteen hydrataatiolämpö 298 K:ssä? Selosta tapahtumaa, johon tämä arvo liittyy? 12.15 (M12.14) KI:n liukenemislämpö on +20 kJ/mol 298 K:ssä, kun valmistetaan hyvin laimea liuos. KI:n hilaenergia on -647 kJ/mol. Mikä on tämän yhdisteen hydrataatiolämpö 298 K:ssä? Selosta tapahtumaa, johon tämä arvo liittyy? 12.16 (M12.77) Kuinka liukenemislämmön etumerkin perusteella voidaan päätellä lämpötilan muutoksen vaikutus aineen liukoisuuteen? 12.17 (M12.78) LiF:n hilaenergia on -1049,0 kJ/mol ja LiCl:n hilaenergia on -862,0 kJ/mol. Hydrataatiolämmöt 298 K:ssä valmistettaessa laimeat liuokset ovat LiF:lle -1044,3 kJ/mol ja LiCl:lle -899,0 kJ/mol. Laske näiden kummankin liuoksen valmistuksen liukenemislämmöt 298 K:ssä. Vertaile näitä kummankin kolmea energia-arvoa keskenään ja selitä, mistä erot johtuvat. 12.18 (M12.15) Henryn laki voidaan kirjoittaa muotoon p = Kx, jossa p on kaasun osapaine kylläisen liuoksen yläpuolella ja x on liuenneen kaasun mooliosuus liuoksessa ja K on vakio. N2O(g):n vesiliuokselle 0oC:ssa on K 9,74 x 102 atm. Montako moolia N2O(g) liukenee 270 g:aan vettä 0oC:ssa, jos N2O(g):n osapaine liuoksen yläpuolella on 1,50 atm? Montako grammaa N2O(g) tämä on? 12.19 (M12.16) Henryn laki voidaan kirjoittaa muotoon p = Kx, jossa p on kaasun osapaine kylläisen liuoksen yläpuolella ja x on liuenneen kaasun mooliosuus liuoksessa ja K on vakio. CO2(g):n vesiliuokselle 0oC:ssa on K 7,30 x 102 atm. Montako moolia CO2(g) liukenee 225 g:aan vettä 0oC:ssa, jos CO2(g):n osapaine liuoksen yläpuolella on 2,50 atm? Montako grammaa CO2(g) tämä on? Vastaukset tämän sivun tehtäviin
|
© Opetushallitus 1997