| 
Miksi
taas uudet kirjaimet?
Kyseessä ei ole niinkään kirjainuudistus vaan
edellisen kirjainmalliston täsmentäminen. Uusissa
kirjain- ja numeromalleissa on pyritty ottamaan huomioon muualla
maailmassa, etenkin Pohjoismaissa käytettävät
kirjain- ja numeromerkit.
Tavoitteena oli myös, että lapset oppivat jo koulun
alkaessa kirjaimet, joita vain vähän muuntamalla
ja sitomalla voi kehittää oman sujuvan ja selkeän
käsialan.
Taustaa:
Toivo Salervon tyyppikirjaimet tulivat käyttöön
1930-luvulla. Muutoksia kirjainmallistoon tehtiin 1950-luvulla.
Kirjaimet olivat käytössä aina 1980-luvulle
asti.
Kouluhallitus asetti 1970- luvulla työryhmän suunnittelemaan
uusia tyyppikirjaimia, joita myös kokeiltiin. Uusiin
Toivo Heiskasen suunnittelemiin kirjaimiin oli siirryttävä
viimeistään vuonna 1991.
Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa ei kuitenkaan
mainittu Toivo Heiskasen kirjaimia. Opettaja olisikin voinut
halutessaan opettaa millaisia kirjaimia tahansa.
Pohjoismainen käsin kirjoittamisen ideointiryhmä
perustettiin 1993 Pohjoismaisen kulttuurirahaston tuella.
Ideointiryhmässä oli jokaisesta Pohjoismaasta 1-3
jäsentä. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa käsin
kirjoittamisen taitoa Pohjoismaissa.
Vuosina 2000-2001 ilmestyi kaikissa Pohjoismaissa ryhmän
kirjoittama kirjanen.
Käsin kirjoittaminen
VUONNA 2000
Kirjanen jaettiin Opetushallituksen toimesta kaikkiin kouluihin.
Kirjasessa kerrotaan
- käsin kirjoittamisen tärkeydestä
- käsin kirjoittamisen opetuksesta
- hyvän käsialan kehittymisestä
- pohjoismaisista kirjoitustermeistä sekä esitellään
kaikkiin Pohjoismaihin sopivat yhteiset kirjain- ja numeromallit.
Kalligrafi Toivo Heiskanen kehitti pohjoismaisista malleista
Suomeen sopivat tekstauskirjaimet, joita käytettiin jo
lukuvuonna 2001-2002.
Tekstauskirjaimia tarkennettiin ja kalligrafi Liisa Uusitalo
suunnitteli yhdessä Toivo Heiskasen kanssa pohjoismaisista
malleista Suomeen sopivat kirjoituskirjaimet (entiset tyyppikirjaimet),
numerot ja muut merkit.
|