Albert Edelfeltin elämäkerta

Omakuva, harjoitelma 1600-luvun puvussa
1889, öljy 64,5 x 70 cm. Valtion taidemuseo Ateneum. Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto

Yleensä taiteilija maalaa ensin kuvan, ja kehystää sen vasta sitten. Kyseisessä teoksessa meneteltiin kuitenkin toisinpäin. Taiteilijalla oli kotonaan tyhjä, Espanjan Sevillasta ostettu kullattu kehys, jonka sisään Edelfelt päätti toteuttaa niihin sopivan kuvan, historian tyyleillä leikkivän omakuvansa mahtipontisena 1600-luvun barokkiruhtinaana.

Syntymäaika:: 21.7.1854 Kiialan kartano Porvoon lähistöllä.
Perhetausta:: isä yliarkkitehti Carl Albert, äiti Alexandra.
Horoskooppimerkki:: Rapu.
Kouluvuodet:: ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1871.
Taideopinnot:: Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1869-70, 1871 sekä Bernhard Reinholdin, Bert Lindholmin ja Adolf von Beckerin yksityisoppilaana. Antverpenin taideakatamiassa 1873-74, Pariisin taideakatemiassa 1874-78.
Perhesuhteet:: Avioitui vapaaherratar Ellan de la Chapellen kanssa 1888. Yksi lapsi.
Teoksia:: Kuningatar Blanka (1877), Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878), Lapsen ruumissaatto(1879), Jumanlanpalvelus ulkosaaristossa (1881), Rannalla leikkiviä poikia (1884), Louis Pasteurin muotokuva (1885), Luxembourgin puistossa (1887), Kristus ja Mataleena (1890), Porilaisten marssi (1892), Näköala Haikon yli (1899).
Julkisia teoksia:: Turun Akatemian vihkiäiset (1904) Helsingin yliopisto.
Saavutuksia:: Albert oli Suomen näkyvin kulttuurihahmo ulkomailla; hänet palkittiin lukuisilla palkinnoilla pariisilaissalongeissa ja muissa näyttelyissä. Albert sai kunnialegioonan ritarimerkin 1885, ja hänet palkittiin kunniamitalilla Pariisin maailmannäyttelyssä 1889.
Taiteilijana:: Nuorelta Albert Edelfeltiltä odotettiin paljon: hänen harteilleen asetettiin historiamaalarin viitta, sillä nuori Suomi tarvitsi taiteilijoita antamaan kansallemme ja sen historialle kuvallisen ilmiasun. Myöhemmin Albert siirtyi kansankuvaukseen ja maalasi myös maisemia; vuonna 1893 hän teki maalausmatkan Imatralle yhdessä mm. Axel Gallénin ja Louis Sparren kanssa, missä ikuisti siveltimin talvista Imatrankoskea. Edelfelt maalasi myös lukuisia muotokuvia ajan tunnetuista henkilöistä ja kuninkaallisista; hän matkusti keisari Nikolai II:n virallisiin kruunajaisiin Moskovaan ja ikuisti tapahtuman siveltimin yhdessä Ilja Repinin kanssa.
Ulkomaan vuodet:: opiskeli Antwerpenissä 1873-74, Pariisissa 1874-78, Pietarissa 1881- 82, 1896 matkoja mm. Italiaan, Englantiin, Hollantiin, Saksaan ja Ranskaan.
Elämä Suomessa:: Albert Edelfelt muutti perheineen Suomeen 1891 ja vuokrasi ateljeen Liisankadulta; Haikon ateljee Porvoon lähistölle oli valmistunut jo vuonna 1883. Edelfeltistä muodostui keskeinen vaikuttajahahmo suomalaisessa taide-elämässä, hänet nimitettiin Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi 1895, hän toimi vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osaston komissaarina ja vuodesta 1903 Taideyhdistyksen puheenjohtajana. Edelfelt oli sillanrakentajana vanhemman ja nuoremman taiteilijasukupolven välillä: hän kannusti mm. Magnus Enckelliä suuntautumaan taiteilijanuralle ja antoi köyhälle Juho Rissaselle täyden tukensa.
Muuta:: Suomen taiteen ulkomaille suuntautuvan suhdetoiminnan peruskivi. Albert oli tärkeä henkilö kun suomalaiset taiteilijat alkoivat rakentaa suhteita Eurooppaan.
Ajasta ikuisuuteen:: 18.8.1905 Haikossa.