Koulut haastetaan järjestämään syyslukukauden viikolla 38 oppilaat osallistava Tapakasvatusviikko, jonka aikana koulut tuottavat ja järjestävät erilaista toimintaa teemaan liittyen. Tavoitteena on lapsia ja oppilaita osallistamalla tuoda näkyviin hyvän käytöksen merkitys hyvinvoinnille, opettaa toisten huomioon ottamista ja positiivisen ilmapiirin luomista. Myönteinen ajattelu ja muiden kunnioittaminen, hyvien tapojen ottaminen osaksi jokaista hetkeä, pienet sanat kuten kiitos, ole hyvä, anteeksi – kaikki ne lisäävät hyvinvointia, viihtymistä ja välittämistä kouluissa.
Ensivaikutelma ihmisten kohtaamisessa syntyy kolmessa sekunnissa ja perustuu havaintoon ulkokuoresta. Sen jälkeen ihmistä arvioidaan hänen käyttäytymisensä perusteella. Hyvät tavat eivät vain kaunista, vaan ovat käyntikorttimme kaikkialla. Tapakasvatus on lapsen oikeus ja hyvät tavat ovat osa hyvinvoivan lapsen arjen taitoja. Hyvät ja yhtenäiset käytöstavat ovat perusedellytys toimivalle vuorovaikutukselle, jossa luodaan turvallisuutta ja sivistyneen kanssakäymisen perusta.
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tapakasvatus tuodaan esiin monessa eri asiayhteydessä. Hyvää käytöstä voidaan opettaa monen oppiaineen yhteydessä ja tapakasvatus on päivittäin osa kohtaamisia koulun ja kodin arjessa, iästä tai asemasta riippumatta. Tapakasvatuksen visiona on, että kouluun tullaan, koulussa ollaan ja sieltä lähdetään aina hyvällä tuulella.
Tapahtumaviikon perusajatuksena on, että koulut tuottavat ja järjestävät erilaista toimintaa tapakasvatukseen liittyen eri oppiaineiden opetuksessa, välitunneilla, kerhoissa sekä muussa koulun toiminnassa. Asiallinen kielenkäyttö, arjen pienet sanat – anteeksi, kiitos, päivää, vastuunkantaminen itsestä ja muista, aikatauluista ja siisteydestä huolehtiminen sekä aikuisen esimerkin voima ovat kaiken lähtökohtia.
Kouluja kannustetaan tuottamaan toimivia esimerkkejä tapakasvatuksesta Opetushallituksen Hyvät käytännöt –julkaisualustalle, joka on kaikille avoin palvelu. Hyvä käytäntö voi olla menetelmä tai toimintatapa, joka on kehitetty juuri nyt teemaviikon tueksi tai jota koulu on hyödyntänyt jo pitkään. Hyviä malleja kaivataan teemaviikon toiminnan suunnitteluun ja organisoimiseen, verkostoitumiseen, opetushenkilöstön perehdyttämiseen hankeviikon toteuttamiseksi tai kokonaisuuden arviointiin. Hyvä käytäntö voi olla lähes mikä tahansa työskentelytapa, joka sopii esi- ja perusopetuksen tapakasvatuksen vahvistamiseen ja jonka koulu haluaa jakaa muiden kanssa.
Hyvätapainen ei synny pakosta, vaan halusta. Ystävällisten ajatusten ilmaiseminen ja hyvätapaisuus ovat taitoja, joiden osaamisen parhaaksi Opetushallituskin haluaa osallistua yhdessä tekemisen riemulla. Opetushallituksen edu.fi -sivustolle tuotetaan materiaalia tapakasvatusviikon ideointia, toteuttamista ja oppilaiden osallistamista varten. Toivomme ideoitanne jaettavaksi ja tiedotamme kouluja ja yhteistyökumppaneitamme, kun julkaisemme sivuston.
Kiitos kuluneesta lukuvuodesta ja oikein hyvää ja lämmintä kesämieltä! Tavataan syksyllä uuden tekemisen ja hyvän mielen merkeissä.
Lisätietoja antaa opetusneuvos Marjaana Manninen p. 029 533 1142, marjaana.manninen(at)oph.fi
Hyvät käytännöt -verkkopalvelu
P.S. Olettehan muistaneet myös ilmoittautua Kodin ja koulun päivään 2013, http://www.kodinjakoulunpaiva.fi/ilmoittautuminen
Koulut haastetaan järjestämään syyslukukauden viikolla 38 oppilaat osallistava Tapakasvatusviikko, jonka aikana koulut tuottavat ja järjestävät erilaista toimintaa teemaan liittyen. Tavoitteena on lapsia ja oppilaita osallistamalla tuoda näkyviin hyvän käytöksen merkitys hyvinvoinnille, opettaa toisten huomioon ottamista ja positiivisen ilmapiirin luomista.
Miten sinä toteuttaisit koulussasi tapakasvatusviikon?