Toisen asemaan asettuminen ja empatia

Keskustellaan ryhmässä siitä, kuinka helppoa tai vaikeata on ajatella, miltä toisista tuntuu. Aloitetaan vaikka yrittämällä keksiä toisten toiveita. Voidaan puhua omien perheenjäsenten toiveista tai arvata ryhmän jäsenten toiveita. Leikit ja sadut virittävät keskustelua.

Kommunikaatiotaitoja kehittäviä leikkejä

Huhu kiertää
Istutaan piirissä. Yksi osallistujista lähettää viestin kuiskaamalla toisen korvaan, joka taas kuiskaa sen siinä muodossa kuin kuulee vierustoverinsa korvaan. Jatketaan niin kauan kuin se palautuu sille, joka lähetti ensimmäisen viestin. Millaiseksi viesti on muuttunut?

Sähkötys
Istutaan piirissä kädet käsissä kiinni. Joku lähettää viestin sähköttämällä vierustoverin käteen. Tämä lähettää sähkötyksen edelleen. Katsotaan, tuleeko sähke perille sille, joka sen ensimmäisenä aloitti.

Kerro kuvasta
Valitaan joku mielenkiintoinen kuva, josta jokainen kertoo vuorollaan jotain ja näin rakentuu kuvan avulla ryhmän ikioma yhteinen tarina.

Kerro esineestä
Valitaan joku esine (sormus, rannerengas, patsas, naamio, lautanen jne.), joka kiertää ryhmässä toiselta toiselle. Jokainen kertoo esineestä jotain
ja näin syntyy esineen tarina.

Runo
Yksi keksii yhden säkeen, toinen jatkaa ja näin saadaan aikaan runo.
Voidaan valita myös aihe, kuten hiljaisuus, ystävyys, onnen tunne, lintu, norsu, karhu, kuusi jne.

Mikä kumma
Istutaan piirissä, kaikilla kädet selän takana. Leikinohjaaja antaa vuorotellen jollekin leikkijälle pienen esineen. Leikkijä yrittää koskettelemalla ja tunnustelemalla saada selville, mikä esine on.

Arvattuaan hän kuvailee esinettä muille, jotta nämä voisivat arvata esineen.

Piirretty viesti
Muodostetaan 4–5 hengen jonoja, joiden ensimmäiset seisovat metrin etäisyydellä taulusta, kasvot siihen käännettyinä. Jonon viimeinen piirtää
edessään seisovan selkään jonkin kuvion. Tämä piirtää tuntemansa seuraavalle. Jonon ensimmäinen piirtää tuntemansa kuvion taululle.
Verrataan ensimmäistä ja viimeistä kuviota.

Empatialeikkejä 

Jäniksenkäpälä
Ensin lapsille kerrotaan, että jäniksenkäpälää on jossakin pidetty ennen onnea tuottavana esineenä.

Lapset istuvat piirissä. Joku esine on valittu jäniksenkäpäläksi. Lapsi, jolla on jäniksenkäpälä, miettii kolme toivetta, jotka toteutuvat. Yksi toive on hänelle itselleen, yksi jollekin perheenjäsenelle ja yksi sille henkilölle, jolta hän sai käpälän. Hän sanoo ääneen nämä toiveet ja heittää käpälän seuraavalle. Opettaja katsoo, että kaikki saavat leikin aikana jäniksenkäpälän ainakin kerran.

Haastattelu ’Toivomus’
Haastatellaan vierustoveria esittämällä esim. seuraavat kysymykset:
- Jos saisit toivoa ihan mitä vain ja saisit esittää kolme toivomusta, mitkä ne olisivat? Perustele miksi.
- Mikä on sellainen asia, joka on tuottanut sinulle paljon iloa?
Työskennellään pareittain. Kerrotaan koko ryhmälle, millaisia vastauksia oma pari antoi esitettyihin kysymyksiin.

Toiveiden puu
Seinälle on tehty iso puu. Tehdään puun oksiin toivomuksia, jotka voivat olla millaisia hyvänsä, lintuja, hedelmiä, lehtiä, lapsia jne. Piirretään nämä paperille ja leikataan irti ja kiinnitetään puuhun. Monet lapset haluavat pitää toivomuksensa salassa. He kirjoittavat sen paperille ja panevat omatekoiseen kirjekuoreen ja kirjeen puun koloon.

Tunnetilan osoittaminen ilmeillä
Ensin mietitään ryhmän kanssa, minkälaisia tunteita on olemassa. Tunteet kirjataan taululle. Kun leikki alkaa, käytetään taulua hyväksi tunteiden keksimisessä.
Valitaan ensimmäinen esiintyjä. Hän miettii mielessään, mitä tunnetta tahtoo esittää. Kun hän on valinnut tunteensa, olkoon se vaikkapa ilo, alkavat muut oppilaat antaa hänelle tehtäviä. Hänen on nyt esitettävä annettua roolia ja pidettävä koko ajan valitsemansa tunnetila. Jos joku esimerkiksi käskee häntä opettamaan muille yhteenlaskua, on hänen tehtävä se mahdollisimman iloisesti. Muut keksivät tässä tapauksessa varmaan nopeasti, että esitetty tunnetila on ilo.

Teksti: Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen