Perheeni juhlat

Tarkastellaan kulttuuriperinnettä. Käsitellään kotien juhlatapoja ja kansallisia juhlia, kuten itsenäisyyspäivää.
Kansallisia juhlia käsitellään silloin, kun ne ovat ajankohtaisia.

Käsitellään syntymäpäivä ja nimipäivä. Liittyykö näihin perinteitä perheessäni? Kutsutaanko sukulaisia, kavereita ym? Saanko lahjoja? Annanko itse mielelläni lahjoja?

Nimenanto vauvalle, häät ja hautajaiset ovat tyypillisiä perheen ja suvun tilaisuuksia. Kerrotaan omakohtaisia kokemuksia näistä juhlista.

Perinteiset vuotuiset juhlat, kuten joulu ja pääsiäinen, on hyvä käsitellä sekä juhlan maallista taustaa että sen mahdollisen ”uskonnollistumisen” historiaa avaten, ikäryhmälle sopivalla tavalla.

Sekä kaikille yhteiset ja yleisimmät tavat juhlia jotakin tiettyä vaihetta että ihmisten, perheiden ja kansojen toisistaan poikkeavat perinteet voidaan ottaa keskustelun aiheiksi.

Tavoitteena on nauttia juhlimisesta ja samalla hiukan sivistyä, tulla viisaammaksi.

Vuotuisten juhlien aikaan elämänkatsomustiedon tunneilla käsitellään kansanperinteeseen liittyviä asioita. Internetistä löytyy esim. hakusanalla ”joulu”( taikka ”pääsiäinen”, ”vappu” jne.) mittaamaton määrä leikkejä, lauluja, askarteluohjeita ja kertomuksia myös uskonnottomille. 

Esimerkkinä vuotuisesta suuresta juhlasta olkoon juhlista jaloin, joulu.

Joulu on täynnä perinteitä – ikivanhoja tai uusia itse tehtyjä. Perinteiseen jouluun liittyviä asioita ovat esimerkiksi joulukortit, joulukuusi ja -kukat, kynttilät ja joulukalenteri. Maittavimmat perinteet löytyvät tietenkin joulupöydän herkuista. Ja mitä olisi joulu ilman joululahjoja – vai harrastavatko sittenkään kaikki joululahjojen antamista?

Joulunvieton historiaa (pdf)

Kysymyksiä

Kysellään lapsilta, minkälaisia jouluperinteitä heillä harrastetaan. Kaikkien kotona ei joulua vietetä. Siitäkin voi keskustella. Keskustellaan myös perheiden vaihtoehtoisista joulunviettotavoista.

Joulukuusi

Joulun aikaan koteja koristellaan monin eri tavoin. On havuköynnöstä, kranssia, kynttilää ja sähköistä valosarjaa. Tunnetuin ja suosituin joulutunnelman luoja suomalaisissa kodeissa on joulukuusi.

Havupuita on muinaisina aikoina pidetty ikuisen elämän vertauskuvina mm. Egyptissä ja Kiinassa. Euroopassa pakanoiden keskuudessa oli puiden palvonta yleistä. Se jatkui kristinuskon valloitusten jälkeenkin, ja jouluna tämä puun kunnioittamisen perinne sekoittuu uskonnollisiin perinteisiin.
Jo 1500-luvun Saksassa huoneita koristeltiin joulun aikaan vihrein kuusenoksin. Oksista tehtiin yhä suurempia kimppuja, kunnes kimput korvattiin kokonaisilla kuusilla tai kuusenlatvoilla. Kuusi oli usein koristeltu punaisin omenin. Myös kullattuja pähkinöitä ja leivonnaisia saatettiin käyttää. Myöhemmin keksittiin sitten valmistaa erilaisia lasipalloja ja kulta- ja hopealamenauhoja.

Suomalaisiin koteihin joulukuusi saapui 1900-luvun alussa, ensin kaupunkeihin ja sitten maaseudulle. Metsän tuoksuinen kuusi kelpasi aluksi sellaisenaan, mutta vähän kerrassaan sitä alettiin koristella.  Sata vuotta sitten kuusenkoristeina käytettiin omenia, leivonnaisia, konvehteja ja muita pikku herkkuja. Latvatähtikin oli. Myöhemmin koristeiksi tehtiin paperista leikeltyjä kuvia, paperinauhoja ja lippuja. Lippunauhat olivat suosittuja varsinkin suomen kielen aseman voimistuessa ja tietenkin Suomen itsenäistymisen aikaan. Perinteiset olkikoristeet yleistyivät 1900-luvun alussa. Olkea oli helposti saatavilla, ja sen käsittely oli tuttua. 1920- ja 1930-luvuilla varakkaimmissa perheissä oli jo ulkomailta tuotuja lasisia palloja koristeina. Sotavuosina koristeita mm. paperipalloja ja karkkeja, tehtiin saatavilla olleista aineista. 1950-luvulla tulivat sähkökynttilät.

Kynttilät

Joulun suosituin valonlähde on kynttilä. Kynttilöitä käyttivät juhlavalaistuksena jo antiikin roomalaiset. Heidän käyttämänsä kynttilät oli valmistettu mehiläisvahasta. Melkein tuhat vuotta (1100-luvulta asti) käytössä olivat kastetut talikynttilät, joiden sydämenä oli pellavaa tai puuvillaa. Vasta 1870-luvulla tulivat steariini- ja parafiinikynttilät helposti valuvien talikynttilöiden tilalle. Kastamisen lisäksi kynttilöitä valmistettiin valamalla. Talonpoikaistaloissa kynttilä kuului vielä pari vuosisataa sitten ehdottomasti vain juhlaan, tavallisimmin jouluun, ja arkena valaistiin päreen avulla.

Lahjat

Kysymyksiä

Keskustellaan lahjojen antamisesta. Pohditaan, mikä on tarpeeksi ja voiko lahjoja mahdollisesti saada liikaa. Lahjatoiveistakin voi puhua. Opettaja kertoilee lahjaperinteestä.

 

Jo keskiajalla ihmiset antoivat toisilleen lahjoja joulun aikaan, mutta nykyaikainen lahjatapa saavutti Skandinavian melko myöhään, vasta 1700-luvulla. Perhepiirissä lahjoja alettiin ensin antaa kartanoissa ja pappiloissa,  ja niistä tapa levisi talonpoikaiskulttuuriin. Aluksi kaikki lahjat valmistettiin itse, mutta 1900-luvun alussa lahjoja alettiin myös ostaa kaupoista.

Joulupukki ja tontut

Kysymyksiä

Lasten kanssa on mielenkiintoista keskustella joulupukki-kysymyksestä. Onko hän oikeasti olemassa ja asuuko hän Korvatunturilla? Ovatko tontut Joulupukin lapsia vai apureita?
Koska joulu on monelle perheelle tärkeä perinteinen juhla, on joulun taikaa ehkä syytä varjella elämänkatsomustiedon tunneillakin.

Nykyinen joulupukki on yhdistelmä monesta satuolennosta. Kristillisessä perinteessä pukin esikuvana oli Pyhä Nikolaus, merimiesten ja lasten suojelija.  Saksan joulupukki on Weihnachtsmann ja Englannin Father Christmas. Myös amerikkalaisen valkopartaisen ja punalakkisen joulupukin Santa Clausin esikuvana oli Pyhä Nikolaus. Monissa maissa pukit tulevat taloihin yöllä savupiipun kautta ja jättävät lahjat takan reunalla roikkuviin sukkiin.
Joulutonttujen alkuperästä on monta erilaista tarinaa. Yhdessä selityksessä joulumuori panee muutaman kävyn rautapataan ja lausuu taikasanat. Seuraavana päivänä padasta hyppää lauma tonttuja.  Joulutontut voivat myös tulla vuoren uumenista tai syntyä lumihiutaleista tai revontulten ja pohjoistuulen kohtaamisesta tunturin kupeessa. Yksi selitys on se, että joulutontut ovatkin haltijatonttujen jälkeläisiä.

Jouluruoat

Kysymyksiä

Jouluruoista voi kehkeytyä hauska keskustelu. Mietitään yhdessä, mitä kaikkea kodeissa joulun aikaan syödään. Ideat kootaan ja luodaan katsaus perinteeseen. Onko joillakin kotona ihan omia jouluherkkuja, sellaisia, joita ei yleisesti jouluna syödä?

Jouluruoat (pdf)

Joululaulut

Kaikissa koulun laulukirjoissa on joitakin uskonnottomia joululauluja. Näistä on hyvä tehdä itselle kokoelma, joka liitetään elämänkatsomustiedon tunneilla käytettävien teemalaulujen kokoelmaan.

Uusi vuosi

Vuoden vaihtumisen juhla on ollut kaikkien kansojen keskuudessa uhrijuhla, jotta jumalat antaisivat uutena vuotena entistä parempia satoja ja hyvää riistaonnea. Myös hyville ystäville annettiin lahjoja. Näin tekivät myös muinaiset suomalaiset. Viettäessään vuoden kääntymisen juhlaa, he vaihtoivat keskenään uhrilahjoja ja hyvän vuodentulon toivotuksia. Tapa on siirtynyt sellaisenaan jouluun. 

Teksti: Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen | Kuva: Richard Lax