Historia ja yhteiskuntaoppi

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.

Suomalaisen demokratian merkkivuosi 1863

Säännöllinen valtiopäivätoiminta Suomessa on jatkunut keskeytyksettä 150 vuotta. Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle Helsinkiin 18.9.1863, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien. Käsitys Suomesta valtiona alkoi yleistyä ja näkyä kielenkäytössä. Suomen kielen asema hallinnossa, politiikassa ja lehdistössä vahvistui. Säännöllinen valtiopäivätoiminta oli merkittävä askel kehityskulussa, joka johti suomalaisuusliikkeen kautta eduskuntauudistukseen, Suomen itsenäistymiseen ja nykymuotoiseen kansanvaltaan.

Opetushallitus kannustaa kouluja ja oppilaitoksia huomioimaan lukuvuonna 2013-2014 merkki vuoden 1863 tavallista laajemmin eri oppiaineiden opetuksessa ja muissa toiminnoissaan. Demokratian teemaviikot (37-38) ajoittuvat yhteen valtiopäivätoiminnan merkkivuoden juhla-avauksen kanssa. Suomi on kasvanut kansakunnaksi paikallisyhteisöistä, 1860-luvulla säädettiin pohja myös kunnalliselle itsehallinnolle. Kouluja kannustetaankin yhteistyöhön myös kunnan päättäjien, kirjastojen, museoiden, kansalaisjärjestöjen, median ja muiden toimijoiden kanssa nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lähiyhteisössä edistäen.

Virtuaalikunta.net

Merkkivuoden kunniaksi järjestetään Helsingissä viitisenkymmentä kansalaistapahtumaa heinäkuusta 2013 alkaen. Eduskunnassa kootaan Suomen oppilaitoksille suunnattu merkkivuoden teema-aineisto Nuorteneduskunta.fi-sivustolle. Historiallisiin paikkoihin kiinnittyvät lyhytelokuvat valmistuvat kesällä 2013. Kansallisarkiston verkkonäyttely avataan syksyllä 2013.

Nuorteneduskunta.fi

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella merkkivuosi huomioidaan mm. Kauhajoen eduskuntamuseossa, Hämeenlinnassa ja Hattulassa sekä Turun kirjamessujen koululaisille suunnatulla tiedetorilla 4.-6.10.2013. Tammikuun 2014 lopulle on suunniteltu kampanjaviikkoa, jonka aikana oppilaitokset voisivat kutsua vaalipiirinsä kansanedustajia vierailuille. Tarkempi ohjeistus julkaistaan myöhemmin Nuorteneduskunta.fi-sivustolla. Merkkivuosi päättyy huhtikuussa 2014 maakuntatapahtumiin. Koko juhlaohjelma julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.

Eduskunta.fi.

Tämänvuotisen lukiolaisille suunnatun Suomalaisen kirjoituskilpailun teemaksi on valittu vuoden 1863 hengessä "Kansanvalta". Kilpailukutsu julkaistaan verkossa.

Suomalaisuus.fi

Lisätietoja

opetusneuvos Kristina Kaihari, Opetushallitus

johtava tietoasiantuntija Timo Turja, Eduskunta

Säännöllinen valtiopäivätoiminta Suomessa on jatkunut keskeytyksettä 150 vuotta sen jälkeen kun Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle Helsinkiin 18.9.1863. Opetushallitus kannustaa kouluja ja oppilaitoksia huomioimaan lukuvuonna 2013-2014 merkkivuoden 1863 tavallista laajemmin.

Takaisin