Nettisivun luotettavuuden arviointi
Sisäisen lähdekritiikin tarkoitus on selvittää, mihin tarkoitukseen lähde on tehty. Tämän kautta voidaan nimittäin myös arvioida, kuinka käyttökelpoisia ja luotettavia ovat sivuston sisältämät tiedot. Tämän perusedellytys on se, että tietojen alkuperä merkitään näkyviin lähdeviitteinä. – On toisaalta olemassa mahdollisuus, että sivusto on julkaistu kokonaan väärän henkilön tai organisaation nimissä (aitousongelma), mutta tämä voitaneen jättää koulutilanteissa huomioimatta. Eriasteinen tietojen väärentäminen on nettisivuilla silti varsin yleistä.
- Kerää tietojen alkuperä muistiin samalla kun keräät tietojakin. Myöhemmin voi olla yllättävän työlästä selvittää löydetyn tiedon alkuperä.
- Ota selville, kuka on nettisivun julkaisija ja kirjoittaja.
- Mihin suurempaan kokonaisuuteen sivu kuuluu? (Selviää esim. sivulla olevasta linkistä tai lyhentämällä www-osoitetta lopusta yhden sanan verran.)
- Mitä muuta tietoa kirjoittajasta on saatavissa? Merkitse muistiin esim. hänen kotisivunsa osoite.
- Onko sivuilla näkyvissä tiedon alkuperä (lähdeviitteinä, kirjallisuusluettelona, tekstin joukossa tai muunlaisena selostuksena) ja kuinka täsmällisesti alkuperä on merkitty?
- Mihin tarkoitukseen sivut on tehty?
|
Asiantuntemus
Lähdekritiikin osana selvitetään kirjoittajan aiheeseen liittyvä asiantuntemus, koska se vaikuttaa siihen, onko hänen julkaisemansa tieto luotettavaa. Työ voidaan aloittaa itse sivustosta. Jos sivu on julkaistu jonkin koulun palvelimella, sivu on luultavasti opiskelijoiden tekemä. Lisätietoja tekijästä voi etsiä Internetin hakukoneilla etsimällä sivuja, joissa hänen nimensä mainitaan.
- Onko sivujen tekijällä alan tutkinto?
- Onko tekijä julkaissut alalta kirjoja tai artikkeleita arvostettujen kustantamoiden nimissä?
- Millaisissa työtehtävissä tekijä työskentelee tai on työskennellyt (esimerkiksi alan tutkimuslaitos)?
- Mitä perusteita kirjoittaja käyttää väitteidensä tueksi? Hyvät perustelut kertovat huolellisesta työstä ja asiaan paneutumisesta.
|
Käytännössä tämä asiantuntemusarvio voisi olla osana joko oppilaan tutkielman lähdeluetteloa tai edellä mainittua luotettavuuden arviointilukua.
Julkaisutarkoituksen selvittämisessä ollaankin nyt jo pitkällä. Jos on saatu selville, että tekijä on opiskelija ja teksti on koulun palvelimella, työn tarkoitus on opiskelu. Alan asiantuntija taas on julkaissut työn tieteellisensä puheenvuorona, ansioituakseen tiedemiehenä tai raporttina työstä, johon on saatu ulkopuolista rahoitusta.
Uutissivuja tuottavien tunnettujen mediatalojen sivut voi lukea jokseenkin luotettavien, ammattimaisesti tuotettujen tekstien luokkaan. Tosin yksittäinen uutinen on kriteeriemme valossa epäluotettava: siinä ei ole lähdetietoja eikä ole varmuutta sen tavoitteista. Uutistekstiin voi sisältyä joskus erikoisia pyrkimyksiä, kuten poliittisia vivahteita. Mediauutisten julkaisijalla on lähdesuoja, joka estää penkomasta esille jutun tietolähdettä. Uutistyö lähenee toisaalta virheettömyyttä siten, että samasta aiheesta julkaistavat seuraavat jutut sekä muiden mediatalojen jutut korjaavat mahdollista epätasapainoa.
Tarkkuus
Tietojen tarkkuutta (eksaktiutta) voi pitää jonkinlaisena pätevyyden mittarina, vaikkakin varauksellisesti. Täsmällisiin tietoihin pohjautuva sivu antaa luotettavan vaikutelman. Kaikki numerotietoa vailla oleva ei silti ole epäluotettavaa. Voimme lisäksi saada selville selaimen avulla (Tiedosto - Ominaisuudet) sivun valmistumiseen liittyviä ja sen pätevyyttä kuvaavia tietoja. Sivuston keskeneräisyys voi taas kertoa siitä, että jokin olennainen puoli asiasta puuttuu, kun osa sen julkaisutyöstä on tekemättä.
- Ovatko tiedot tarkkoja numerotietoja vai epätarkkaa kuvausta?
- Milloin teksti on kirjoitettu? Milloin sitä on viimeksi muutettu?
- Onko sivu ajan tasalla? Voisiko esimerkiksi uudempia tilastotietoja olla saatavilla?
- Onko sivusto valmis vai keskeneräinen?
|
Teksti: Olli Lehtonen