Kielitaistelu ja ensimmäinen sortokausi

Tampereen klassillinen lyseo on perustettu autonomian ajalla (1901). Nikolai II oli silloin Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas. Hän määräsi 19.6.1901 päivätyssä armollisessa kirjeessään Tampereen reaalilyseon yhteyteen perustettavaksi klassillisen rinnakkaisosaston, joka muutettiin lopullisesti 1.9.1903 alkaen itsenäiseksi klassilliseksi lyseoksi.

Klassillisen lyseon perustaminen on yhteydessä 1870- ja 1880-luvun kielitaisteluun siten, että suomenkieliset halusivat Tampereelle klassillista lyseota, kun taas kaupungin ruotsinkieliset ajoivat reaalilyseota. Suomalaisen koulun esitaistelijat vainusivat kiistan takaa ruotsalaisen politiikan, joka heidän mielestään tahtoi tarjota suomenkielisille vain jonkinlaista "käytännöllistä elinkeinosivistystä, niin kuin millekin alhaisemmalle rodulle". Vaikka klassillisen koulumuodon kannattajia oli Tampereella huomattavasti enemmän kuin reaalilyseon kannattajia, maan hallitus päätti kuitenkin perustaa 1884 Tampereelle reaalilyseon. Silloin ei aika ollut siis vielä kypsä klassilliselle lyseolle, mutta asia jäi kytemään.

Klassillisen lyseon perustamisajankohta on sikäli mielenkiintoinen, että silloin elettiin Suomessa ensimmäistä sortokautta. Sortotoimet tuntuivat kipeästi myös koulussa. Tyytyväisiä voitiin olla tietysti siihen, että oli saatu yksi korkeampiin opintoihin johtava oppilaitos lisää Tampereelle, mutta venäläistämistoimet tuntuivat ahdistavilta. Venäjän kielen tunteja koulussa lisättiin moneen otteeseen. Tämä työnsi syrjään kotimaisia kieliä ja vaaransi koko kansallista sivistystä.

Teksti: Pasi Takala