Kielitaistelu ja ensimmäinen sortokausi

Tampereen klassillinen lyseo on perustettu autonomian ajalla vuonna 1901. Nikolai II oli silloin Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas. Hän määräsi 19.6.1901 päivätyssä armollisessa kirjeessään Tampereen reaalilyseon yhteyteen perustettavaksi klassillisen rinnakkaisosaston, joka muutettiin lopullisesti 1.9.1903 alkaen itsenäiseksi klassilliseksi lyseoksi.

Klassillisen lyseon perustaminen on yhteydessä 1870- ja 1880-luvun kielitaisteluun siten, että suomenkieliset halusivat Tampereelle klassillisen lyseon, kun taas kaupungin ruotsinkieliset ajoivat reaalilyseota. Suomalaisen koulun puolustajat tulkitsivat ruotsinkielisten politiikan tarkoittavan, että suomenkielisille olisi tarjolla vain "käytännöllistä elinkeinosivistystä, niin kuin millekin alhaisemmalle rodulle". Vaikka klassillisen koulumuodon kannattajia oli Tampereella huomattavasti enemmän kuin reaalilyseon kannattajia, maan hallitus päätti kuitenkin perustaa 1884 Tampereelle reaalilyseon. Silloin aika ei vielä ollut kypsä klassilliselle lyseolle, mutta ajatus jäi kuitenkin kytemään.

Klassillisen lyseon perustamisajankohta on sikäli mielenkiintoinen, että silloin elettiin Suomessa ensimmäistä sortokautta. Sortotoimet tuntuivat erityisesti koulussa. Venäläistämistoimet tuntuivat ahdistavilta, vaikka Tampereella oltiinkin tyytyväisiä siihen, että kaupunkiin oli saatu yksi korkeampiin opintoihin johtava oppilaitos lisää. Koulussa sortotoimet näkyivät erityisesti kielten opiskelussa. Venäjän kielen tunteja koulussa lisättiin moneen otteeseen, mikä vähensi kotimaisten kielten opetusta ja heikensi kansallista sivistystä.

Teksti: Pasi Takala