New Yorkin pörssiromahdus ja lama
New Yorkin pörssiromahduksesta lokakuussa 1929 alkanut maailmanlaajuinen talouspula levisi myös Suomeen. Se merkitsi tuotannon rajua supistamista, vararikkoja ja suurtyöttömyyttä. Tampere teollisuuskaupunkina koki pula-ajan hyvin raskaana. Työttömät seisoivat päivittäin leipäjonoissa. Heille jaettiin keittoa, leipää, voita, puuroa ja maitoa.
Lama alkoi koetella myös Klassillisen lyseon oppilaita ja opettajia. Kun valtiovalta vielä korotti lukukausimaksuja, joutui osa oppilaista köyhyyttään keskeyttämään koulunkäyntinsä. Monet oppilaat olivat nälkiintyneitä ja niin varattomia, että makselivat lukukausimaksujaan vähittäismaksulla, vaikka vapaaoppilaspaikkoja myönnettiin poikkeuksellisen runsaasti. Työttömyyden aiheuttaman hädän lievittämiseksi neljän ylimmän luokan oppilaat suorittivat Tampereella raha- ja vaatekeräyksen. Lähimmäisenrakkaus ja myötätunto kovaosaisia kohtaan pääsi näin hyvälle idulle nuorisossa.
Pulavuodet olivat levotonta ja vaikeata aikaa poliittisestikin. Tampereella levitettiin maanpetokseen kiihottavia lentolehtisiä, jotka ärsyttivät monia. Alkutalvesta 1932 Pispalan haulitornin alapuolelta löytyi niitä painanut kommunistinen monistamo eli "mylly". Tutkimuksissa kävi ilmi, että kaupungissa harjoitettu maanpetoksellinen toiminta oli laajaa. Näissä oloissa monet lukiolaiset lähtivät mukaan suojeluskuntatoimintaan. Heidän yksikköään kutsuttiin Koululaiskomppaniaksi. Se marssi torstai-iltaisin pitkin Hämeenkatua marssilauluja laulaen. Poikia kasvatettiin näin mahdollista sotaa varten. Epävakaat poliittiset olot kasasivat jatkuvasti lisää synkkiä pilviä Euroopan ylle, useissa maissa vaivasi myös demokratian puute.
Klassillisen lyseon rehtorina oli noihin aikoihin Juhani Hämäläinen, joka vuoden 1931 presidentin vaaleissa oli Svinhufvudin valitsijamiehenä. Svinhufvud voitti Ståhlbergin niukasti 151–149.
Teksti: Pasi Takala