Kansainvälinen työväenliike toimi laajojen kansankerrosten olojen parantamiseksi ja niiden poliittisten oikeuksien puolesta. Karl Marxin ja Friedrich Engelsin ideologian mukaan naisten työt ovat erilaisia kuin miesten työt. Porvarillinen yhteiskunta oli heidän mielestään kaikkiaan huono tavallisille kansalaisille. Se johti myös epäonneen avioliitossa, joka perustui vaimon taloudelliseen riippuvuuteen ja jossa ei ollut rakkautta. Heidän kaavailemassaan sosialistisessa yhteiskunnassa oli tasapuolinen työtaakka, lainsäädäntö, koulutus ja suoja epäinhimillisiä työolosuhteita vastaan. Kaikille taattaisiin samanlaiset mahdollisuudet onneen. Sen takia ei ollut erillistä naiskysymystä. Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (perustettu 1875) ohjelmasta tuli esikuva muiden maiden työväenpuolueille. Puolue vaati yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, sosiaalilainsäädännön uudistuksia ja kahdeksan tunnin työpäivää. Äänioikeutta vaadittiin aluksi taktisista syistä vain miehille, koska pelättiin liian radikaalin ohjelman vaarantavan demokratian etenemisen.
Työväenliikkeen piirissä monet naiset tyytyivät tähän niin sanottuun gradualistiseen taktiikkaan, eivät kuitenkaan kaikki eivätkä kovin pitkään. Saksan ja Itävallan sosialistinaiset olivat gradualisteja, ensin sosialisteja ja vasta sitten feministejä. Ranskassa ja Englannissa (Sylvia Pankhurst) työväenliikkeellä oli enemmän yhteyksiä porvarilliseen naisasialiikkeeseen. Niiden sosialistinaisetkin olivat ensin feministejä ja vasta sitten sosialisteja.
Naisten liikehdinnän takia Saksan sosiaalidemokraatit lisäsivät vuonna 1895 vaatimuslistalleen myös naisten äänioikeuden. Suomessa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sukupuoleen katsomatta otettiin vuonna 1899 radikalisoituneen työväenliikkeen ohjelmaan. Ruotsissa tämä tapahtui vuonna 1906.
Miesten äänioikeutta laajennettiin useissa Euroopan maissa vähitellen 1800-luvun kuluessa. Heidän yleinen ja yhtäläinen äänioikeutensa oli toteutettu lähes kaikkialla 1800-luvun päättyessä tai viimeistään ensimmäisen maailmansodan aikana. Työväenliikkeen lisäksi liberaalipuolueet ajoivat demokratian laajentamista.
Teksti: Aura Korppi-Tommola