Opetussuunnitelman perusteisiin sisällytetyt valinnaiset teemat tehostavat historian taitojen opiskelua. Ne antavat myös mahdollisuuden profiloida historianopetusta koulun omien painopisteiden mukaisesti.
Valinnaiset teemat taitojen opettamisessa
Asioiden temaattinen käsittely on jo vakiinnuttanut paikkansa lukiossa. Täysin tuntematonta se ei ole myöskään peruskoulussa. Edellisen opetussuunnitelman perusteiden salliman vapauden aikana jotkut koulut alkoivat jäsentää opetustaan temaattisesti. Pisimmälle meni Helsingissä toimiva Vesalan ala-aste, jonka historian opetussuunnitelma rakentui teemoista Kaupankäyntiä eri aikoina, Sodan ja rauhan vaikutukset ihmisille ja kansoille, Ihmisen toiminta ympäristön ja kulttuurin muuttamisessa ja muokkaamisessa sekä Maailmankuvan kehittyminen. Valtaosa kouluista sitä vastoin säilytti kronologian opetussuunnitelmansa runkona. Uuden opetussuunnitelman perusteiden ratkaisu, jossa sekä ala- että yläluokilla valitaan yksi teema, voidaan nähdä eräänlaisena välimuotona temaattisen ja kronologisen opetussuunnitelmien lajityypeistä.
Valinnaiset teemat sopivat erityisesti historian taitojen opiskeluun. Historian taidoiksi voidaan määritellä muiden muassa kyvyn analysoida syy- ja seuraussuhteita sekä selittää muutosta ja jatkuvuutta. Syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämisen taito ei auta ymmärtämään pelkästään menneisyyden ihmisen toimia vaan myös nykypäivää. Sen havaitsemiseen ja analysoimiseen tarvitaan saman ilmiön tarkastelua eri historiallisissa konteksteissa, siis pitkittäisleikkausta.
Pitkittäisleikkaukset ovat käyttökelpoisia muutoksen ja jatkuvuuden opiskelussa. Kronologisessa käsittelyssä muutoksen ja jatkuvuuden käsittely jää usein taka-alalle. Siksi on välillä syytä paneutua pitkittäisleikkauksiin, joissa huomio kiinnitetään erityisesti jonkin yksittäisen ilmiön kehitykseen. On huomattava, että muutoksen selittäminen edellyttää taustatietoja yhteiskunnan muusta kehityksestä. Pitkittäisleikkauksetkaan eivät siksi voi olla irrallaan muista opiskeltavista sisällöistä.
Koulun painopistealueet
Vaikka monet opettajat ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä sisältöjen karsimisesta, jotkut ovat ihmetelleet eräiden tärkeiden sisältöjen, esimerkiksi Yhdysvaltojen historian jättämistä keskeisten sisältöjen ulkopuolelle. On kuitenkin huomattava, että perusteissa määritellään ainoastaan keskeiset sisällöt. Koulut tai kunnat voivat nostaa omiin opetussuunnitelmiinsa muita sisältöjä. Vaikka Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitystä ei ole nostettu omiksi sisältöalueiksi, se ei tarkoita kyseisten valtioiden sulkemista muuten pois opetuksesta. Yhdysvaltoja ja Venäjää tai Neuvostoliittoa käsitellään esimerkiksi maailmansotien yhteydessä, mutta ne voidaan valita myös teemojen tarkastelukohteeksi. Esimerkiksi Jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri -teema antaa kouluille tilaisuuden käsitellä esimerkiksi Yhdysvaltojen kehitystä syvällisemmin.
Teemojen avulla on haluttu tukea opettajien oman harrastuneisuuden hyödyntämistä opetuksessa. Opettaja voi vihdoin käsitellä perusteellisesti esimerkiksi taidetta aikansa ilmentymänä. Toisaalta teemat antavat opettajalle tilaisuuden myös historian erilaisten lähestymistapojen käyttöön. Perinteisemmät historian alueet, kuten talous- ja sosiaalihistoria, tai uudemmat, kuten mikro- ja psykohistoria, saavat nyt sopivat toteuttamiskentän. Lisäksi opettajat voivat historianopetuksen avulla tukea koulujensa painopistealueita. Monikulttuurisuuteen keskittyvässä koulussa valittaneen teemaksi Jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri tai Tasa-arvoisuuden kehitys, taidepainotteisissa kouluissa taas Kulttuurin kehitys jne.
Teemojen tarkoitus on myös tukea historianopetuksen toteutusta yhtenäisessä peruskoulussa. Siksi Kulttuurin kehitys, Jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri ja Teknologian kehitys -teemat ovat samankaltaiset ala- ja yläluokkien opetussuunnitelmissa. Teemoilla pyritään vielä edistämään oppiaineiden välistä integrointia, eheyttävää opiskelua. Kulttuurin kehityksen ohella etenkin alaluokilla Väestössä tapahtuneet muutokset -teema tarjoaa oivan tavan nivoa yhteen historiaa maantieteen ja biologian kanssa. Ja Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen -teema voisi olla sopiva keino häivyttää historian ja yhteiskuntaopin rajoja.
Miten toteuttaa valinnaisteemat?
Pitkittäisteemojen käsittelytapaa ei ole määritelty opetussuunnitelman perusteissa. Opettaja voi käsitellä valitsemansa teeman vaikka kuudennen tai kahdeksannen luokan lopussa, ikään kuin tietyn näkökulman sisältävänä kertauksena. Hän voi myös hajottaa teeman käsittelyn kronologisen sisällönkäsittelyn yhteyteen ottamalla esimerkiksi tasa-arvon kehityksen teemaksi kaikkien sisältöjen yhteydessä.
Valinnaisten teemojen kirjaaminen paikallisiin opetussuunnitelmiin on herättänyt seuraavia kysymyksiä: pitääkö kaikki teemat avata opetussuunnitelmassa, kuka päättää teemoista, voiko valinnaisen teeman sisällyttää muiden sisältöjen yhteyteen jne. Kun opetussuunnitelman perusteet eivät näihin puutu, jää päätös paikallistasolle. Ehkä kuntatasolla olisi hyvä laatia yleinen opetussuunnitelmateksti kaikista teemoista ja koulussa yksityiskohtaisempi kuvaus vain yhdestä, koulun valitsemasta teemasta.
Valinnaisten teemojen toteutumista helpottaa monissa kunnissa tehty ratkaisu, että perusopetuksen 5. ja 6. luokilla käytetään historian opetukseen 2+2 tuntia. On hyvä huomata, että seuraavalla kouluasteella oppilaiden oletetaan opiskelleen opetussuunnitelman perusteissa mainittujen hyvän osaamisen kriteerin mukaisesti. Siihen valinnaiset teemat ovat vastaus.
Teksti: Jukka Rantala