Miksi koulukohtaisia opetussuunnitelmia tehdään?

Opetushallituksen vahvistamat (16.1.2004) ja julkaisemat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat edellisiin perusteisiin (1994) verrattuna entistä täsmällisemmät ja kansallisesti yhdenmukaisemmat. Se, että perusteet on kirjoitettu kaikkia oppilaitoksia velvoittavaan normimuotoon, näkyy perusteissa jo siinä, että teksti on muotoiltu pykäliksi. Perusteissa määritellään oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä annetaan ohjeet oppilaiden arvioinnista. Näin myös esimerkiksi historia-oppiaineen kohdalla luvussa 7.13.. Valtakunnalliset perusteet toimivat pohjana paikallisen opetussuunnitelman laatimiselle, josta vastaa opetuksen järjestäjä, joka yleensä on yleensä kunta. Lisäksi koulut laativat oman, koulukohtaisen opetussuunnitelmansa.

Hyvin laadittu opetussuunnitelma palvelee montaa eri käyttötarkoitusta: se on asiakirja, joka määrittää koulun ulkopuolisille tahoille, esimerkiksi viranomaisille sen, miten koulussa opetusta suunnitellaan ja toteutetaan. Opetussuunnitelma toimii kodin ja koulun yhteistyövälineenä, jossa määritellään esimerkiksi koulun toimintakulttuuri ja ne arvot, joihin koulu on sitoutunut. Opettajan ja oppilaan työn kannalta opetussuunnitelma on asiakirja, joka toimii koulun päivittäisenä työvälineenä.

Opetussuunnitelmassa, niin koulukohtaisessa kuin ainekohtaisessakin, tulee huomioida, että siihen kirjataan koulun toiminnan sekä opetuksen kannalta välttämättömiä ja oleellisia asioita. Opetussuunnitelmassa tulisi pyrkiä kuvaamaan koulun jokapäiväistä toimintaa!

Opetussuunnitelmatyö on koko kouluyhteisön yhteistä työskentelyä vaativa prosessi, joka parhaimmillaan kehittää yksittäisen opettajan työskentelytaitoja hänen opettamissaan oppiaineissa!

Teksti: Najat Ouakrim-Soivio