Mitä historian oppiainekohtaisessa opetussuunnitelmassa olisi hyvä olla kirjattuna?

Sisällöt

Suunnitellessaan ja kirjatessaan esimerkiksi historia-oppiaineen tavoitteita, sisältöjä sekä arviointikriteerejä opettaja joutuu perusteellisesti suunnittelemaan ja pohtimaan paitsi opetettavia sisältökokonaisuuksia, myös opetukseen sopivia työtapoja sekä opetettavien kokonaisuuksien arviointiperusteita. Ainekohtainen opetussuunnitelma ei ole ainoastaan lista niistä aiheista tai oppiaineen sisällöistä, joita eri perusopetuksen vuosiluokilla tulee olla kevääseen mennessä käytyä läpi.

Taidot

Opettajan työn mielekkyyden ja oppiainekohtaisen opetussuunnitelman toimivuuden kannalta olisi hyvä, jos ainekohtaista opetussuunnitelmaa tehtäessä opettajat kiinnittäisivät erilaisten tietojen lisäksi huomiota siihen, mitä taitoja oppiaineessa tulee olla saavutettuna vuosiluokalta toiselle siirryttäessä. Oppilaan huoltajalle on huomattavasti paljon helpompaa selvittää oppiaineen arviointiperusteita, jos jo opetussuunnitelmatasolla on huomioitu, että oppilas ei lukuvuoden aikana hanki vain tietoja, vaan myös taitoja. Tästä syystä esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvun 7.13 yhteydessä on pyritty kuvaamaan myös se, minkälaisia taitoja oppilaalla tulisi olla, kun hän on opiskellut kaksi vuotta historiaa eli perusopetuksen kuudennen vuosiluokan jälkeen. Sama käytäntö koskee myös perusopetuksen kahdeksatta vuosiluokkaa, jolloin oppilas saa historiasta päättöarvosanan.

Eri kunnilla tai kouluilla saattaa olla erityisiä opetuksen painopistealueita, jotka olisi syytä kirjata tässä yhteydessä koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Lisäksi opetuksen järjestäjien kesken saattaa olla eroja myös siinä, kuinka monta vuosiviikkotuntia historiaa opetetaan luokilla viisi ja kuusi. Mikäli opetusta on yhteensä kolme vuosiviikkotuntia, ovat painopistealueet oletettavasti erilaiset kuin niissä kouluissa, joissa historiaa opetetaan neljä vuosiviikkotuntia.

Työtavat

Taitojen lisäksi opetussuunnitelmissa olisi hyvä tuoda esille historian tiedonluonteeseen liittyviä työtapoja, joita historian tunneilla käytetään. Monissa kouluissa historianopetuksen osaksi on tullut tiedonhaku kirjastoa, Internetiä tai muita lähteitä käyttämällä. Mikäli koulussa opetus toteutetaan esimerkiksi kokonaisopetuksena tai eri oppiaineiden välisenä integraatio-opetuksena, tulisi sekin olla opetussuunnitelmassa mainittuna. Tämä saattaa helpottaa muun muassa koteja ymmärtämään, että historiaa voidaan opettaa vaikkapa yhteisen äidinkielen, uskonnon, musiikin tai kuvataiteen projektin yhteydessä, jossa aiheena on Suomen keskiaika.

Teemakokonaisuudet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on historian osalta annettu kahdessa eri yhteydessä (perusopetuksen viidennen ja kuudennen sekä seitsemännen ja kahdeksannen vuosiluokan osalta) viisi vaihtoehtoista teemaa, joista koulu- tai opettajakohtaisesti voidaan päättää, mikä kyseisestä teemasta halutaan toteuttaa. Historian opetussuunnitelmassa on kuitenkin syytä mainita valitun teeman lisäksi, miten valitun teeman aihealue tullaan käsittelemään ja arvioimaan. Esimerkkinä teemasta, sen käsittelystä ja arvioinnista voisi olla ”muinainen Egypti”. Koulussani historiaa opettava luokanopettaja on toteuttanut tätä ”jokin Euroopan ulkopuolinen alue” -teemaa kahden viime vuoden ajan perusopetuksen viidennen luokan oppilaiden kanssa siten, että aiheeseen tutustutaan tavallista laajemmin ja siitä tehdään erilaisia teematöitä, kuten hieroglyfejä, luokkalehti, tietokilpailu, kirjoitelmia jne. Viime syksynä oppilaat tekivät muinaista Egyptiä esittelevän taidenäyttelyn koulun aulaan ja he kutsuivat opettajansa johdolla muun muassa Egyptin suurlähetystön edustajan tutustumaan näyttelyyn. Oppilaiden iloksi suurlähetystö lahjoitti näyttelyyn osallistuneille oppilaille pieniä palkintoja. Tällä hetkellä, kun oppiainekohtainen opetussuunnitelmatyö on käynnissä, tulemme kirjaamaan ”jokin Euroopan ulkopuolinen alue” -teeman ja siihen liittyviä työtapoja sekä sen, miten ja millä periaatteilla projekti tullaan jatkossa arvioimaan.

Koulun erityisluonne

Oppiainekohtaisessa opetussuunnitelmatyössä on hyvä huomioida myös koulun mahdolliset painopisteet tai erityispainopistealueet. Monissa kouluissa saattaa olla esimerkiksi liikuntaan, kuvataiteeseen, musiikkiin, mediakasvatukseen, luonnontieteisiin tai vieraaseen kieleen liittyvä erityispainotusalue. Tällöin historian oppiainekohtaisessa opetussuunnitelmassa opettajan tai tarvittaessa koko kouluyhteisön olisi hyvä pohtia, miten erityispainopistealue huomioidaan ja toteutetaan historian opetuksessa. Käytännössä erityispainopistealueiden toteuttamismahdollisuuksia on yhtä monta kuin on koulua tai opettajaakin. Tärkeää historian opetussuunnitelmatyön kannalta on se, että erityispainopiste on huomioitu historian opetuksessa ja että se on myös kirjattu osaksi opetussuunnitelmaa.

Arviointikriteerit

Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta, jotka toimivat arvioinnin pohjana. Historian osalta nämä niin sanotut nivelkohdat, joissa hyvän osaamisen kriteerit on määritelty, sijoittuvat perusopetuksen kuudennelle ja kahdeksannelle vuosiluokalle. Historian osalta kahdeksannen luokan päätteeksi on määritelty myös päättöarvosanan kriteerit. Yhdenmukaisilla arviointikriteereillä on haluttu yhtenäistää arvosanojen käytön perusteita eri kouluissa ja siten lujittaa oppilaiden oikeusturvaa erityisesti jatko-opintoihin siirryttäessä. Oppiainekohtaisessa opetussuunnitelmassa tulee kuitenkin olla koulukohtaisesti määriteltynä ja kirjattuna yleisten arviointiperiaatteiden lisäksi kaikki ne erityiset, koulukohtaiset historian oppiaineen arviointiin vaikuttavat seikat.

Teksti: Najat Ouakrim-Soivio