Kronologinen jäsentely säilyy perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Alaluokilla historianopetus alkaa – propedeuttisen jakson jälkeen – esihistoriasta ja päättyy 1800-luvulle. Yläluokilla käsitellään 1800- ja 1900-luvut. Painopistettä on kuitenkin muutettu 1900-luvulle.
Sekä ala- että yläluokkien opetussuunnitelmaan on sisällytetty yksi valinnainen teema, jota tarkastellaan pitkittäisleikkauksena. Valinnaisteema antaa mahdollisuuden käyttää historiaa koulun painopistealueiden tukemisessa. Esimerkiksi taidekasvatusta painottavassa koulussa voidaan perehtyä kulttuurin kehitykseen aikojen kuluessa tai monikulttuurisuutta painottavassa koulussa johonkin Euroopan ulkopuoliseen kulttuuriin. Valinnaisteema voidaan käsitellä joko erillisenä kurssina tai integroituna muihin sisältöihin. Valinnaisteemat tarjoavat myös tilaisuuden liittää historianopetusta aihekokonaisuuksiin.
Opetussuunnitelman perusteissa määritellään vain keskeisimmät sisällöt. Koulujen opetussuunnitelman laatijoiden on tehtävä tarkempi jaottelu. Esimerkiksi paikallishistorian opiskelu voidaan kirjata juuri kunta- ja koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin. Perusteissa mainitut sisällöt ovat monessa mielessä tärkeitä. Ne ovat keskeisiä välineitä historianopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Jotkut sisällöt antavat erinomaisen tilaisuuden käsitellä esimerkiksi syy- ja seuraussuhdetta, toiset muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetukselle asetettujen tavoitteiden ja hyvän osaamisen kriteerien toivoisikin johdattavan sisältöjä enemmän koulujen opetussuunnitelmien laatimista.
Teksti: Jukka Rantala