Suomen kielen vaikutus vieraalla kielellä lukemiseen

1. Koska suomen kielen sanajärjestys on suhteellisen vapaa, suomenkielisen lukijan on vaikea hyödyntää monien muiden kielten paljon sidotumpaa sanajärjestystä ymmärtämisen edistäjänä. Esimerkiksi englannin väitelauseen sanajärjestys subjekti – predikaatti – objekti on lähes ainoa mahdollinen.
2. Suomen kielen sanasto on niin erilaista kuin indoeurooppalaisten kielten sanasto, että emme pysty useinkaan hyödyntämään äidinkieltämme ymmärtämisessä samalla tavalla kuin esimerkiksi germaanisten tai romaanisten sukukielten lukijat.
3. Lainasanat ovat usein muuttuneet suomalaisten suussa niin paljon, ettei niiden tuttuutta pystytä hyödyntämään. Esimerkiksi squashista on tullut kössi, nerdistä nörtti.
4. Koska suomen kieli on päätteiden avulla merkityksiä välittävä synteettinen kieli, lukutottumuksemme ovat ohjanneet meitä kiinnittämään huomiota enemmän päätteisiin kuin esimerkiksi artikkeleihin ja prepositioihin, joiden avulla monet kielet ilmaisevat vastaavia merkityksiä.
5. Suomen kielen melkein täydellinen äänne-kirjainvastaavuus totuttaa lukijat pitämään kaikkia kirjaimia ja äänteitä samanarvoisina. Tämä estää lukijaa tunnistamasta kirjoituksesta monia kuulemiaan tuttuja sanoja.
6. Koska suomen kielessä yksikön kolmannen persoonan pronomineja on vain yksi molempia sukupuolia varten, lukija ei ole tottunut automaattisesti reagoimaan tekstissä he/she-, han/hon- , er/sie- , il/elle -pronomineihin, vaan usein tulkitsee persoonan vääräksi.
7. Suomen kielessä merkitysyksikkö on usein sana (kahden tyhjän tilan väliset kirjaimet), joka saattaa sisältää paljon informaatiota. Esimerkiksi suomen talossammekin-sanan sisältämän informaation ilmaisemiseen tarvitaan analyyttisissä kielissä paljon enemmän ”sanoja”, esimerkkeinä englannin in our house too, ruotsin även i vårt hus, saksan auch in unserem Haus, ranskan dans notre maison aussi. Suomenkielisten on vaikea totutella lukemaan tällaisin merkitysyksiköittäin, ei yksittäisinä sanoina.

Teksti: Leena Vaurio