Pieni arkkitehtuurin historia

Kolme askelta arkkitehtuuriin, kolme keskeistä arkkitehtiä Suomesta: C. L. Engel, Eliel Saarinen ja Alvar Aalto.

C. L. Engel 1778–1840
Saksalaissyntyinen arkkitehti C. L. Engel saapui Pietarista Helsinkiin johtamaan Helsingin uudelleen rakentamista v.1812 sattuneen palon jälkeen.  Myöhemmin hänestä tuli Suomen intendenttikonttorin johtaja (sittemmin rakennushallitus). Engelin päätyö on Tuomiokirkon, valtioneuvoston talon (1828), yliopiston (1832), yliopiston kirjaston (1845) sekä sairaalarakennusten muodostama kokonaisuus. Engelin käsialaa ovat myös monet kirkot, pappilat ja viljamakasiinit, joita on rakennettu 1800-luvun alussa eri puolille Suomea Intendenttikonttorista lähetettyjen piirustusten mukaan. Tuomiokirkko ympäristöineen muodostaa Helsingin perinteisen  hallinnollisen ja kulttuurisen keskustan, jota nimitetään empire-keskustaksi.

Empire viittaa 1800-luvulla vallinneeseen tyylisuuntaan, jonka vaikutteet tulevat antiikin rakennuksista. Tiedetään, että Engel sai kirjeitä Italiasta, joissa kerrottiin antiikin rakennusten kaivauksista kun hänellä oli keskustan rakennusten suunnittelutyö meneillään. Opiskellessaan Berliinissä arkkitehtuuria hän tutustui uusklassiseen tyylisuuntaan, joka on empireä pelkistetympää.

Eliel Saarinen  1873–1950

Eliel Saarinen on maailmalla tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja, koska hän siirtyi työskentelemään Yhdysvaltoihin vuonna 1923. Saarinen työskenteli yhdessä arkkitehtitovereittensa Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin kanssa jo ennen valmistumistaan arkkitehdiksi. Yhdessä he voittivat Kansallismuseon suunnittelukilpailun. Heidän päätöitään on  ateljee- ja asuinrakennuskompleksinsa Hvitträskissä, Kirkkonummella. Ajalle tyypilliseen henkeen siitä suunniteltiin kokonaistaideteos, rakennus, sen sisustus ja huonekalut on kaikki piirretty juuri tätä taloa varten. Suunnittelua leimaa kansallisromanttinen henki. Tämä tyylisuunta liittyy aikaan, jolloin maamme taiteilijat  etsivät suomalaista identiteettiä omassa taiteellisessa ilmaisussaan. Saarisen suunnittelema Helsingin rautatieasema on yksi hänen pääteoksistaan. Siinä hän on jo siirtynyt kansallisromanttisesta muotokielestä pelkistetympään ilmaisuun. Hän kokeili mm. betonirakenteita. Piirustukset valmistuivat v. 1909, ja asemarakennus valmistui kymmenen vuotta myöhemmin.

Alvar Aalto 1898–1976

Alvar Aallon tunnetuimmat varhaistuotannon ajan rakennukset ovat Paimion parantola (1932) ja Viipurin kirjasto (1935). Ne edustavat funktionalistista tyylisuuntaa, jonka varhainen edustaja ja huomattavin kehittelijä Aalto oli Suomessa.

Funktionalismi on tyylisuunta rakentamisessa ja muotoilussa, jossa rakennuksen tai esineen tehtävä sanelee muodon. Arkkitehtuurissa ankarat, koristelemattomat rakennusmassat ja tilat ovat leimallisia, valolla ja ilmalla on pääosa.
Viipurin kirjaston lukusalissa on puinen  vapaamuotoinen aaltoileva katto. Aaltomaisesti taivutetusta puusta tuli sittemmin Aallon suunnittelutyön tunnusmerkki. 1950–luvulla Aalto siirtyi ”tiilikauteen”. Hän käytti punatiiltä rakennustensa materiaalina. Huomattavimmat tämän ajan edustajat ovat Säynätsalon kunnantalo  ja Kulttuuritalo Helsingissä. Myöhäiskauden pääteos on Finlandia-talo Helsingissä. Kun tulee junalla pääkaupunkiin, valkoisella marmorilla katettu rakennus näkyy komeasti Töölönlahden maisemassa.

Alvar Aalto on tunnettu ja arvostettu myös ulkomailla tuotuaan teknis-rationaaliseen tyylisuuntaan humanistisen ja luontoon suuntautuvan lisäpiirteen. Joka vuosi hänen piirtämiään rakennuksia tullaan katsomaan eri puolilta maailmaa. Yhä edelleen hänen Munkkiniemessä sijaitsevaan, nykyään museona olevaan kotiinsa tehdään ”pyhiinvaellusmatkoja”.

[SISÄINEN LINKKI: -> http://www.edu.fi/peruskoulu/kuvataide/LPsarjis.htm][SISÄINEN LINKKI: -> http://www.edu.fi/peruskoulu/kuvataide/LPsarjis.htm]Paimion parantola Alvar Aallon elämää käsittelevässä sarjakuvakirjassa.

Tutustu merkittävän suomalaisen arkkitehdin Alvar  Aallon tuotantoon  tutkimalla Fiesolen puutarhat -sarjakuvakirjaa: Jussi Jäppinen – Risto Oikarinen 2003. Jyväskylä: Minerva. Kirjaa on tähän asti ilmestynyt kolme osaa.

Lisätietoja Alvar Aallosta: www.alvaraalto.fi