Alla jääpallon, ringeten ja höntsykiekon esittelyt lyhyesti.
Jääpallo
Jääpalloilu koulupelinä
Jääpalloa on helppo harrastaa. Välineet ovat edullisia ja tarvitaan vain luistimet, kypärä (mielellään kasvot peittävällä häkillä varustettu), maila ja pallo. Sääntöjä voi soveltaa tarpeen mukaan. Pelin voi käynnistää pienelläkin ryhmällä, mutta peliin voi samanaikaisesti osallistua jopa yli 20 pelaajaa. Pelialueeksi käy mikä tahansa jäädytetty alue.
Sääntösovelluksia
Pelataan pehmeämmällä tennispallolla, kielletään pelaaminen yli polven tai lantion tason, pelataan ilman kulma- tai vapaalyöntejä. Pelaajamääriä vaihtelemalla voi säädellä pelaamisen tehoa. 3 vs 3 peli on paljon tehokkaampaa kuin 10 vs 10 peli. Osallistujien kannalta peli on mielekkäämpää jos osallistujat ovat samaa tasoa. Kilpapelaajien pelaamista voi myös säädellä mm. rajoittamalla kosketusmäärää palloon tai syöttösäännöillä (esimerkiksi pelaajan on syötettävä heti kun hän on ohittanut yhden vastustajan).
Ringette
Ringette on vauhdikas joukkuejäälaji. Sitä pelataan normaaleissa jäähalleissa ja kaukaloissa kumisella renkaalla ja suorilla mailoilla. Pelin ollessa käynnissä jäällä on yhtä aikaa kuusi pelaajaa (viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti) joukkuetta kohti. Kotijoukkue valitsee päädyn ja maalin, jota se puolustaa ottelun ensimmäisessä ja kolmannessa erässä. Joukkueet vaihtavat päätyjä toisessa erässä.
Pelin ensimmäinen vapaasyöttö (samankaltainen kuin jalkapallo-ottelun aloitus) annetaan kotijoukkueelle keskiympyrästä. Pelikatkon jälkeen aloitus tapahtuu useimmiten vapaasyötöllä. Aloitusta varten rengas laitetaan vapaasyöttöympyrään sille puoliskolle, joka on lähempänä joukkueen omaa maalia. Vapaasyöttöympyrässä saa olla ainoastaan yksi, aloituksen tekevä pelaaja. Kun tuomari viheltää pelin käyntiin, pelaajalla on viisi sekuntia aikaa suorittaa aloitus. Aloittava pelaaja ei tietenkään voi syöttää itselleen, vaan renkaan on kosketettava jotakuta muuta pelaajaa, ennen kuin aloittaja voi itse alkaa pelata. Puolustuspään aloitus on korvattu ”maalivahdin renkaalla”: kun rengas tuomitaan pelikatkossa puolustavalle joukkueelle, rengas toimitetaan välittömästi maalivahdille ja peli vihelletään käyntiin heti. Maalivahdilla on viisi sekuntia aikaa toimittaa rengas takaisin peliin.
Jokainen siniviiva on ylitettävä syöttämällä. Pelaaja ei voi syöttää itselleen, vaan renkaan on kosketettava jotakuta muuta pelaajaa ennen kuin syöttänyt pelaaja saa taas jatkaa pelaamista. Jokainen siniviiva on myös ylitettävä erikseen, joten kahden viivan yli ei voi edetä yhdellä syötöllä. Ringetteviivasta päätyyn rajatulla alueella saa joukkueesta olla yhtä aikaa vain kolme kenttäpelaajaa. Jos joukkue on ottanut maalivahdin pois, tällä päätyalueella saa olla neljä kenttäpelaajaa ja jäällä kaikkiaan kuusi. Näistä neljästä yksi voi toimia omassa päädyssä myös maalivahdin alueella. Maalivahdin voi ottaa pois kahden viimeisen peliminuutin, jatkoajan ja siirretyn rangaistuksen aikana.
Maalivahdin turvallisuuden takaamiseksi maalivahti on ainoa pelaaja, joka saa olla maalivahdin alueella. Kukaan muu ei saa luistella tuon alueen kautta eikä edes koskettaa rengasta silloin, kun rengas on tällä alueella. Maalivahdilla on aina viisi sekuntia aikaa toimittaa rengas takaisin peliin. Nopeammaksi ja katsojille mielenkiintoisemmaksi pelin tekee 30 sekunnin hyökkäysaika (vrt. koripallo). Kello laitetaan käyntiin, kun joukkue saa renkaan pois omalta puolustusalueeltaan eli ylittää ”oman” siniviivansa. Joukkueelle annetaan uusi 30 sekunnin aika, kun joukkue tekee laukauksen kohti maalia, kun rengas siirtyy joukkueelta toiselle tai kun siirretty rangaistus merkataan joukkueelle, jolla ei ole rengasta hallussaan.
Molemmilla joukkueilla on oikeus kahteen 30 sekunnin aikalisään, joista voi käyttää erän aikana vain yhden. Otteluun kuuluu kolme erää, joissa kussakin on 20 minuuttia todellista peliaikaa. Jatkoerät ovat samanmittaisia kuin normaalitkin erät. Enemmän maaleja tehnyt joukkue on ottelun voittaja. Jos peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan, pelataan jatkoeriä äkkikuolema-periaatteella.
Höntsykiekko
Höntsykiekon sääntöjen tarkoituksena on muuntaa jääkiekkopeliä niin, että se on mahdollisimman turvallista ja yksinkertaista. Pelivälineenä on normaali kiekko tai ns. pikkukiekko. Reikäkiekkoa voidaan myös käyttää.
Suosituksena on, että joukkueesta on kentällä kerrallaan kuusi pelaajaa; maalivahtia varsinaisessa varustuksessaan ei ole.
Pakollinen varustus: jääkiekkoluistimet ja maila. Kypärää, jääkiekkohansikkaita ja polvisuojia suositellaan.
Käytössä ei ole siniviivapaitsiota eikä pitkää kiekkoa. B-pisteiden siniviivan puoleisen ulkokehän (useissa halleissa ringetteviiva) ja päätyalueen välisellä vyöhykkeellä saa kerrallaan olla kolme hyökkäyspelaajaa ja kaksi puolustuspelaajaa. Jos puolustava joukkue saa jäähyrangaistuksen, hyökkäävä joukkue saa tuoda alueelle neljä pelaajaa.
Pelissä sallitaan vain jäälaukaukset, jotka on ammuttava ranteella tai enintään 30 cm:n näpäytyksellä (reikäkiekolla pelatessa kiekkoa saa nostaa). Jos kiekko nousee maalilaukauksessa vastustajan mailasta, maali hyväksytään. Maalin voi tehdä vain ampumalla suoraan toisen pelaajan antamasta syötöstä. Mailan varren asettaminen jäähän syötön tai maalilaukauksen estämiseksi on kielletty. Mailaa ei saa nostaa yli kaukalon laidan korkeuden. Vastustajan mailan nostaminen on sallittu, ja mailan lapaan saa lyödä kiekon riistämiseksi.
Kiekon pelaaminen jäässä maaten on kielletty. Ainakin toisen polven on oltava pystyssä.
Vastustajan vartaloon ja jalkoihin suunnattu mailahäirintä on kielletty, samoin taklaaminen ja kiilaaminen.
Lievistä rikkomuksista ei tuomita jäähyä, vaan kiekko luovutetaan vastustajalle. Tällaisessa ”aloituksessa” vastustajan on oltava vähintään viiden metrin etäisyydellä.
Maalin jälkeen peli aloitetaan keskipisteessä, jossa kiekko pudotetaan jäähän.