Sauvojen oikea pituus ja käsihihnan tukevuus ovat tärkeitä oikean tekniikan omaksumiseksi. Kävellessä käsien liikkeen ei tulisi nousta vyötäröä korkeammalle. Suositeltava pituus on 0,68 kertaa kävelijän pituus, joten sauvat ovat lyhyemmät kuin hiihtosauvat - puuttuuhan sauvakävelystä hiihdon luisto-osuus.
Nyrkkisääntönä oikeaan sauvapituuteen voidaan pitää 90 asteen kulmaa, jonka sauvakäsivarsi muodostaa sivulla kiinni kyljessä. Sauvapituuteen vaikuttavat myös kävelijän raajojen pituus ja tekniikan omaksuminen, joten 5 cm:n välein mitoitetetuista sauvoista kannattaa hakea itselle sopivat. Harjoittelun alussa lyhyemmät sauvat ohjaavat käsityönnön hahmottamiseen ja hartioiden rentouteen. Tehoharjoitteluun siirryttäessä parantunut sauvojen käyttötekniikka sallii jo hieman pidempien sauvojen käytön.
Kävelijän pituus | Sauvan pituus (arvio) |
| 135 cm | 90 cm |
| 140 cm | 95 cm |
| 150 cm | 100 cm |
| 155 cm | 105 cm |
| 160 cm | 110 cm |
| 165 cm | 115 cm |
| 170 cm | 120 cm |
| 175 cm | 125 cm |
| 180 cm | 130 cm |
| 190 cm | 135 cm |
Sauvakävelyyn on markkinoilla erityinen kävelysauva, jossa on maastoon sopiva piikki tai sompa. Lisäksi sauvaan on saatavilla asfalttitassu, joka vaimentaa iskua ja tärinää kovilla alustoilla. Sauvan putkimateriaali, lasikuitu-hiilikuitukomposiitti, joustaa ja on kevyttä. Alumiinisia vaellussauvoja ei ole tarkoitettu sauvakävelyyn.
Käsihihnat ovat tekniikan onnistumisen kannalta tärkeät. Hihnojen avulla sauvat pysyvät hyvin kädessä ilman puristamista. Käsihihnat ovat säädettävissä kädelle ja käsineelle sopivan kokoisiksi ja niissä ei tule olla solkia tai hiertäviä saumoja. Sauvojen hintataso on n. 20-70 € ja 30 eurolla saa Suomessa jo hyvän, kuntoilijalle sopivan sauvan. Teleskooppisauvoja ei ole tehty vakituiseen käyttöön.
Sauvakävelijän jalkineiksi käyvät hyvät lenkkitossut, kävelyyn tarkoitetut tossut tai kevyet vaellus- tai retkeilykengät.
Teksti: Sirpa Arvonen | Kuvat: Suomen Ladun arkisto