Näppituntuma on alkuopetuksen opettajalle suunnattu matematiikan toiminnallisen opetuksen materiaali, jota ei ole sidottu mihinkään oppikirjaan. Näppituntuman avulla opettaja voi toteuttaa matematiikan opetuksen toiminnallisuuteen perustuen ja se tukee opetussuunnitelman tavoitteita. Materiaali antaa vinkkejä ja näppituntumaa matematiikan toiminnalliseen opetukseen, jolloin oppilaiden matemaattinen ajattelu ja peruskäsitteiden ymmärtäminen pääsee kehittymään konkreettisten ja monipuolisten kokemusten kautta.

Näppituntuma työstettiin Opetushallituksen rahoittaman oppimisympäristöjen kehittämisprojektin yhteydessä. Projektin toteutti Oulun Matikkamaa yhdessä kuuden alku- ja erityisopetusta antavan opettajan kanssa. Materiaalia kokeiltiin eri puolella Suomea lukuvuoden 2009–2010 aikana.

Matemaattisten valmiuksien kartoitus

Näppituntuma-materiaalin ajatus perustuu siihen että, ensimmäiset kouluviikot varataan peruskäsitteiden vahvistamiselle. Näinä viikkoina on aikaa myös selvittää, missä vaiheessa eri oppilaat matemaattisissa perusvalmiuksissaan ovat. Kartoitus on tärkeätä, koska oppijoiden kannalta on vaarana että matematiikan opetuksessa edetään liian nopeasti ja syventymättä riittävästi peruskäsitteisiin. Silloin oppijoiden matemaattisen ajattelun pohja voi jäädä hataraksi, mikä haittaa myöhempää oppimista.

Ensimmäisen kouluvuoden alussa on tärkeätä kartoittaa oppilaiden matemaattiset valmiudet myös siksi että opetus voidaan rakentaa yksilöllisesti ja todellisen osaamisen pohjalle. Matemaattisilla valmiuksilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi peruskäsitteiden hyvää hallintaa, kuten enemmän – vähemmän – yhtä monta, lukumäärän säilyvyyden ymmärtämistä (laskettavien yksiköiden koko, muoto tai sijainti toisiinsa nähden ei vaikuta lukumäärään) sekä lukujonotaitoja. Monipuoliset ja konkreettiset, eri aistien kautta saadut kokemukset varmistavat hyvän alun oppijoiden matematiikan oppimiselle. Ihanteellista on, jos näitä kokemuksia on oppijoille tarjolla jo varhaiskasvatuksessa. 

Materiaalia opetuksen tueksi

Näppituntumassa on matematiikan opiskelu jaettu jaksoihin, joilla on oma teemansa. Teemoiksi valitut aiheet ovat matematiikan oppimisen kannalta kaikkein tärkeimpiä. Niiden lisäksi opettajan on syytä täydentää opetustaan ongelmanratkaisutehtävillä, logiikka- ja kombinatoriikkaharjoituksilla, yksinkertaisella tilastomatematiikalla, soveltavilla tehtävillä jne.

Näppituntuman toiminnallinen ajattelumalli tukee kehitystä, jossa matematiikka muodostuu osaksi jokaista koulupäivää ja matemaattinen ajattelu tulee mukaan arjen tilanteisiin. Opettaja voi hyödyntää opetuksen tukena haluamaansa oppikirjaa, mutta sitä ei välttämättä tarvita 1. luokan ensimmäisen jakson aikana lainkaan ja myöhemminkin sen päätehtävänä on täydentää ja rikastaa opetusta.

Näppituntumassa esitettyä jaksosuunnitelmaa ei ole tarkoitus noudattaa orjallisesti. Jokainen opettaja voi myös itse harkita mitä ehdotettuja toiminnallisen matematiikan harjoituksia kulloinkin näkee tarpeelliseksi harjoittaa ja jos sopivaa oppimisvälineistöä ei ole saatavilla.

Näppituntuma-materiaalin ajatuksen mukaisesti opetus etenee pääsääntöisesti siten, että aluksi oppijat tekevät harjoituksia omalla kehollaan ja oppilasryhmillä ja sen jälkeen konkreettisilla välineillä. Välineillä saadut kokemukset esitetään oppijoille ensin piirtämällä ja vasta lopuksi ”matematiikan kielellä” eli symbolein. On syytä palata tätä ”abstraktion tietä” myös toiseen suuntaan eli esimerkiksi esittää symbolein merkittyjä tehtäviä välinein. Toiminnallisten tehtävien jälkeen opettaja voi valita opetettavaan aihepiiriin sopivia tehtäviä haluamastaan oppikirjasta tai muista materiaaleista.

Materiaalin rakenne

Näppituntumassa lukuvuosi on jaettu jaksoihin. Jokaisen jakson teemana olevaan aihepiiriin liittyvät toiminnalliset harjoitukset esitetään sanoin ja kuvin. Opettaja voi tehdä omia merkintöjään erilliselle esim. Word-asiakirjaan, Excel-taulukkoon tai itselleen sopivalla tavalla. Jakson opetusta suunnitellessaan opettaja voi esimerkiksi kirjata muistiin, mitä opettajan oppaan harjoituksia voisi opiskeluun liittää tai miltä oppikirjan sivulta löytyvät teemaan sopivat tehtävät. Myös eriyttäminen vaatii opettajalta oman huomionsa. Käsiteltäessä käsitteitä on tärkeätä, että kaikki oppijat ovat mukana toiminnallisissa harjoituksissa. Eriyttäminen ei siis saa tarkoittaa sitä, että osa oppilaista tekee vain kynä- ja paperitehtäviä.