Yhdysluokkaopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus ja oppiaineksen kurssittaminen

Jos koulussa on vain vähän ET-oppilaita, samaan opetusryhmään kootaan oppilaita eri vuosiluokilta. Pedagogisesti on perusteltua, että alkuopetuksen oppilaat muodostavat oman ryhmänsä, sillä lukutaidottomat koulutulokkaat vaativat runsaasti opettajan apua, eikä tunneista näin voi samaan aikaan muodostua mielekkäitä ylempien luokkien oppilaille. Jos tuntikehys on pieni, näin ei aina voida menetellä. Niukkojakin tunteja jaettaessa on muistettava, että ET-oppilailla on oikeus kunnolliseen, oppiaineen tavoitteet saavuttavaan opetukseen, eikä tämä oikeus saa aina väistyä jonkin muun ryhmän etujen vuoksi. Epätarkoituksenmukainen ryhmäjako on yhtä hankala elämänkatsomustiedossa kuin muissakin oppiaineissa.

Opetuksen kurssittaminen

ET-opetus on aina tapahtunut yhdysryhmissä, joissa oppilaita on ollut kahdelta tai useammaltakin vuosiluokalta. Aikoinaan yhdysryhmäopetus suunniteltiin toteutettavaksi vuorokurssiopetuksena, jolloin parillisella vuosiluvulla alkavina lukuvuosina käsiteltiin luokkien 1, 3, 5, 7 ja 9 oppimäärät ja parittomilla vuosiluvuilla alkavina lukuvuosina vastaavasti luokkien 2, 4, 6, 8 ja 9 oppimäärät.

Uudet ops-perusteet sijoittavat hyvän osaamisen kuvauksen vuosiluokan 5 jälkeen, joten oppimäärä jakaantuu kahteen osaan uudella tavalla. Pienempien oppilaitten kokonaisuus kattaa luokat 0–5 ja isompien opetus luokat 6–9. Yhdysryhmät ja opetuksen vuorokurssittaminen onnistuvat parhaiten yhtenäisessä perusopetuksessa, jossa taitekohdan luokkien 5 ja 6 oppilaita ei tarvitse opettaa samassa ryhmässä.

Kunnan tai koulun tuntijakopäätöksestä riippumatta koulun on suunniteltava opetus sellaisiksi kursseiksi tai oppimispaketeiksi, että oppilaat saavat kouluvuosien aikana suoritetuksi johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Kursseja suunniteltaessa oppilaan ikäkausi ja erilaiset kiinnostuksen kohteet on otettava huomioon. Erityisesti on varmistettava, että opetussuunnitelman taitekohta luokkien 5 ja 6 välissä otetaan huomioon siten että 5. luokan jälkeiset kriteerit voivat toteutua ja että 6. luokan oppilaat saavat luokkien 6–9 opetussuunnitelman mukaista opetusta. Lisäksi 9. luokan oppilailla on oikeus päättöarviointiin valmistavaan opetukseen. Yhtenäisessä peruskoulussa suositeltava tuntijako on sellainen, jossa vuosiluokilla 1–4 on 1 viikkotunti, ja 2 viikkotuntiset vuodet sijoitetaan luokille 5–9.

Jos luokat 1–6 ja luokat 7–9 toimivat eri kouluissa, olisi taloudellisesti suositeltavin tuntijako seuraava:

Luokilla 1–4, 6, 7 ja 9	1 vuositunti
Luokilla 5 ja 8	2 vuosituntia

Mikäli luokat 0–6 ja 7–9 toimivat eri kouluissa, oppilaita on vähän ja resurssit niukat suositellaan seuraavia ryhmityksiä.
Niukin mahdollinen vaihtoehto:

Luokat 0–4	1 tunti
Luokat 5–6	2 tuntia
Luokat 7–9	2 tuntia

Yhteensä 5 vuosituntia opettajaresurssia.

Jos oppilaita on enemmän, tulisi luokat 0–2 ja 3–4 erottaa omiksi ryhmikseen.

Luokkien 0–4 yhdysryhmä, opetusta 1 viikkotunti	Opetusta eriytetään yhdysluokkaopetuksena siten, että kaksi vuorokurssia toteutuu vuorovuosin (1. lk+3. lk tai 2. lk+4. lk) ja mahdolliset esiopetusoppilaat otetaan huomioon lisäeriyttämisellä alkuopetuksen ryhmässä.
Luokkien 5–6 yhdysryhmä, opetusta 2 viikkotuntia	5. lk 2 viikkotuntia + 6. lk 1 viikkotunti. Toisella tunnilla 5. luokan oppilaat ovat yksin ja saavat opetuksen lisäksi projektitöitä, joita he tekevät itsenäisesti toisella tunnilla. Toinen tunti on 5. ja 6. luokkien yhteinen, mutta se käytetään 6. luokan oppimäärän opettamiseen. Koska hyvän osaamisen kuvaus ja siihen perustuva arviointi on 5. luokan lopussa, on 5. luokan oppimäärä opetettava joka vuosi. Samoin 6. luokan oppimäärä tähtää jo peruskoulun päättöarviointiin, joten se on opetettava joka vuosi 6. luokan oppilaille.
Luokkien 7–8 yhdysryhmä, opetusta 1 viikkotunti	7. luokka 1 tunti, 8. luokka 2 tuntia. Opetetaan vuorovuosina luokkien 7 ja 8 kursseja.
Luokkien 8–9 yhdysryhmä, opetusta 1 viikkotunti	9. luokka 1 viikkotunti. Opetetaan vuorokursseina 8. luokan ja 9. luokan kursseja. Kahdeksannen luokan kahdesta vuosikurssista siis toinen toteutuu 9. luokan ryhmässä, toinen 7. luokan ryhmässä.

Jos kunnan tai koulun tuntijako on epätaloudellisesti päätetty niin, että luokilla 7–9 voi oppilaalla olla vain 3 vuosituntia, kuluu opettajatunteja väistämättä enemmän, kun oppilaan 8 tuntia on sijoitettava luokille 1–6. Tällöin toimiva ryhmitys voisi olla

Yhdysryhmä 0–2	1 tunti
Yhdysryhmä 3–5	2 tuntia. Opetetaan siten, että 3. ja 4. luokalla1 viikkotunti ja 5. luokalla 2 viikkotuntia. 5. luokan oppikurssi toteutuu yhdellä erillisellä tunnilla + omatoimisilla töillä 3. ja 4. luokkien tunnilla
6. luokka	2 tuntia omana ryhmänään
Yhdysryhmä 7–8	1 tunti
9. luokka	Päättöarvioitava ryhmä 1 tunti

Näin jakaen oppilaitten tunnit vaativat 8 opettajatuntia. Vaihtoehto, jossa sekä 5. että 6. luokkien tuntimäärä on 2 ja oppilaat samassa ryhmässä on mahdoton toteuttaa siten, ettei oppilaan oikeusturva vaarannu. 5. luokan oppilailla on oikeus opetukseen, joka valmistaa hyvän osaamisen kuvaukseen perustuvaan arviointiin 5. luokan päätteeksi. 6. luokan oppilaille on tässä vaihtoehdossa opetettava 2/5 eli lähes puolet siitä oppiaineksesta, jonka pohjalta tapahtuu päättöarviointi. Kumpikaan tavoite ei toteudu yhteisessä yhdysryhmässä. Hätätilassa 5. luokan oppilaat voidaan yhdistää yhdeksi luokkien 0–5 ryhmäksi, mikäli oppilaita on niin vähän, että tällaisen yhdysryhmän opettaminen ja kolmen erilaisen vuosioppimäärän läpivieminen katsotaan mahdolliseksi.

Kurssit alkuopetuksessa

Alkuopetuksen ryhmä poikkeaa muista kurssiryhmistä sikäli, että ryhmässä voi olla joka vuosi uusia koulutulokkaita, joitten kanssa on aluksi käsiteltävä koulun ja elämänkatsomustiedon opetuksen alkamiseen liittyviä kysymyksiä. Tästä huolimatta opettajan on suunniteltava opetuksensa niin, että kaikki alkuopetuksen elämänkatsomustiedon aiheet eivät tule kahteen kertaan. Opettaja ratkaisee, mitä asioita kunakin vuonna tutkitaan.

Pehmeä alku

Useissa kouluissa uskonto ja sen seurauksena myös elämänkatsomustieto ovat olleet niitä aineita, joitten viikkotuntimäärä on ollut supistettu ensimmäisten viiden viikon pehmeän alun aikana. Jos koulussa menetellään näin, alkuopetuksen ET-ryhmä saa ajan, jolloin opettaja voi joka toisella tai mahdollisesti molemmilla tunneilla keskittyä toisluokkalaisten opettamiseen. Jos ryhmä alkaa toimia normaalisti vasta pehmeän alun jälkeen, on silloin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että koulutulokkaat tuntevat olevansa tervetulleita ryhmään. Ryhmän muodostumista edistäville leikeille ja tehtäville on syytä varata runsaasti aikaa, sillä ryhmän toimivuus on edellytys tulevalle työskentelylle.

Kokonaisopetus

Koulussa opetetaan uskontoa, ja uskontokuntiin kuulumattomat oppilaat eivät uskonnonvapauslainsäädännön mukaisesti osallistu siihen. Tämä rajaa kokonaisopetuksen järjestämisen mahdollisuuksia. Kouluhallitus on antanut asiaa koskevia ohjeita vuonna 1989. Niissä todetaan seuraavat periaatteet:

Uskonto voi sisältyä kokonaisopetukseen vain, jos kaikki oppilaat ovat uskonnonopetuksessa.
Oppilaita ei saa suostutella kokonaisopetuksen yhteydessä osallistumaan heille kuulumattoman katsomusaineen opetukseen.
Uskontoa ja elämänkatsomustietoa tulisi opettaa kokonaisopetuksesta erillisillä tunneilla ja tällöin voidaan käsitellä kokonaisopetuksen teemoja näitten aineitten näkökulmasta.

Koska ET-ryhmän oppilaat yleensä tulevat usealta eri luokalta, ei opetus voi kovin kiinteästi liittyä jonkin tietyn luokan kokonaisopetukselliseen tai muuhun työskentelyyn, mutta kunkin oppilaan kokemukset koulussa ja omassa luokassa voivat luonnollisesti toimia opetuksen lähtökohtana. ET-opettajan tulisikin mahdollisuuksien mukaan osallistua eri luokkien työskentelyn suunnitteluun niin, että ET-opetuksella olisi sopivia yhtymäkohtia luokkien muuhun työskentelyyn. Eheyttävää yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi isompien teemojen, juhlien yms. tapahtumien yhteydessä. ET-ryhmän toiminta ei kuitenkaan voi muodostua muita oppiaineita tai luokkia palvelevaksi “resurssiajaksi”, vaan ryhmällä ja opetuksella on omat itsenäiset tavoitteensa. Toisaalta ET-opetuksesta ei myöskään pidä järjestää “harvojen ja valittujen salaseuraa”, vaan ET-oppilailla tulee olla luontevia mahdollisuuksia tuoda oma panoksensa koulun yhteiseen toimintaan.

Kokonaisopetukseen liittyy ET-oppilaitten näkökulmasta myös toinen ongelma. Koska valtakulttuurimme on uskonnollinen, valitaan kokonaisopetuksen teemat ja projektit helposti uskonnollisista lähtökohdista. Näin rakennettu opetus ei ehkä kirjaimellisesti loukkaa ET-oppilaitten uskonnonvapautta, mutta se ei myöskään tue näitten oppilaitten oman identiteetin kehittymistä. Jos ET-oppilaita on runsaasti, on perusteltua välttää valitsemasta kokonaisopetuksellisiksi teemoiksi esimerkiksi kirkollisia juhlia tai kotiseudun uskonnollista perinnettä, koska ET-oppilaat joutuisivat tällöin laajasti käsittelemään asioita, jotka eivät ole heille tuttuja omasta elämänpiiristä.

Useampia kursseja yhdysluokkana

Jos ET-oppilaita on koulussa hyvin vähän, joudutaan opetus järjestämään ryhmässä, jossa on oppilaita useammilta vuosiluokilta. Tällaisen ryhmän koko ei saisi nousta isommaksi kuin yhdysluokkien keskimääräinen koko yleensä, 12 oppilasta kolmelta tai neljältä luokka-asteelta on jo erittäin paljon. Pahimmassa tapauksessa samassa ryhmässä voi olla oppilaita kaikilta kuudelta vuosiluokalta. Tällaista ryhmää, jossa opetetaan vähintään kolmea eri kurssia yhtä aikaa, voi pitää lähinnä tilapäisjärjestelynä, ja silloin on opetussuunnitelmaa karsittava varsin paljon.

Oppiaineen yleistavoitteet ovat luokille 1–5 yhteiset, joten niitten pohjalta voi lähteä rakentamaan ryhmässä toimivaa ratkaisua. Eri kursseista voi löytää samojen aihepiirien oppisisältöjä, jolloin näihin liittyvä projekti voisi tarjota kaikenikäisille oppilaille jotakin. Jos ryhmä on kovin heterogeeninen, tulee pyrkiä löytämään työtapoja, joissa tästä olisi hyötyä tai ainakin mahdollisimman vähän haittaa. Ryhmän toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota, sillä oppilaat eivät ole tottuneet koulussa toimimaan eri-ikäisten yhteisissä ryhmissä. Keskustelua ja työpareina tai -ryhminä toimimista tulee harjoitella. Työtapoja valittaessa ryhmän koostumus on otettava huomioon.