Elämänkatsomustieto rakentuu usean taustatieteen varaan. ET-opettajaksi opiskellaan perehtymällä filosofiaan, kulttuuriantropologiaan ja uskontotieteeseen. Itse oppiaine sivuaa ja hyödyntää lisäksi sosiologiaa ja kansatiedettä sekä kouluaineista ainakin kirjallisuutta, historiaa, ympäristö-luonnontietoa, psykologiaa sekä taideaineita.
Monitieteisyyttä kuvataan koulun kannalta lukion opetussuunnitelman perusteissa (pdf).
Monitieteisyys näkyy elämänkatsomustiedossa sekä tavoitetasolla että käytännön opetuksessa. Tavoitteet painottavat asioitten katsomuksellisen ulottuvuuden huomaamista, hyvään yleissivistykseen perustuvan maailmankuvan muodostamista sekä taitavaan eettiseen ajatteluun harjaantumista. Muiden oppiaineitten antamat tiedot voivat olla ET-opetuksessa eettisen pohdinnan kohteena ja tukena. Samoin ET-opetuksessa voidaan käyttää tutkittavasta aiheesta riippuen eri oppiaineille tyypillisiä työskentelytapoja. Opetuksen lähtökohtia ja arvioitavia tavoitteita kuvataan hyvin lukion opetussuunnitelman perusteissa.
Tavoitteet ja arviointi elämänkatsomustiedossa (pdf)
Filosofia on keskeinen elämänkatsomustiedon taustatiede. Myös pienten oppilaitten kanssa voi filosofoida samoin kuin keskustella siitä, mitä filosofia on ja miten monien mielenkiintoisten asioitten pohtiminen alkoi jo antiikin Kreikassa.
Filosofia voidaan ymmärtää käytännöllisenä toimintana, esimerkiksi ongelmallisten eettisten asioiden yhdessä tapahtuvaksi sokraattiseksi tutkimiseksi. Tällöin ET-tunnit ovat usein filosofian tunteja, joitten tavoite on haastaa oppilaat ajattelemaan, käymään dialogia omasta suhteestaan erilaisiin näkemyksiin tai filosofisiin kantoihin. Lasten kanssa tapahtuvalla filosofoinnilla on pitkät perinteet eri puolilla maailmaa, tunnetuin ja laajimmin levinnyt on professori Lipmanin Filosofiaa lapsille -ohjelma.
Satu Honkala, Kimmo Sundström, Ritva Tuominen | Kuva: Richard Lax