Arviointi

Opettajan eettiset periaatteet (OAJ)
OAJ:n hyväksymissä opettajan eettisissä periaatteissa opettajan oppilaan suhteesta todetaan mm:

• Opettaja hyväksyy ja pyrkii ottamaan huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu häneen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti.
• Opettaja pyrkii oppijan lähtökohtien, ajattelun ja mielipiteiden ymmärtämiseen sekä käsittelee tahdikkaasti oppijan persoonaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita. ....
• Opettaja toimii yhteistyössä lapsesta vastuussa olevien aikuisten kanssa.

Arvioinnilla on kaksi eri funktiota:

1. Oppimista tukeva funktio
   • osaamisen määrittäminen
   • opiskelun motivoiminen
   • arvioinnin muoto riippuu käytännössä opetusmuodosta
2. Valikoiva funktio
   • koululaitos on moniportainen instituutio: myöhempiin opintoihin valikoidutaan (osin) aiempien suoritusten perusteella
   • oppilaan kannalta kysymys uravalinnasta ja elämänsuunnitelmasta
   • yhteiskunnan kannalta kysymys on voimavarojen ohjailusta
   • kriittisesti arvioiden 'estableshmentin' kannalta kysymys on asemaan sosiaalistamisesta (vanhempien sosioekonomisen aseman huikea ennustavuus koulumenestyksen suhteen)

Opintojen aikainen ja päättöarviointi ovat myös tehtävältään erilaiset:
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.  Johtoajatuksena on kannustavuus, joka sisältää totuudellisuuden.

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Johtoajatuksena on oikeudenmukaisuus ja valtakunnallinen vertailtavuus.

Arviointi elämänkatsomustiedossa

Elämänkatsomustiedon opetusmuodot ovat monipuolisia ja dialogisia (esim. keskustelua, ongelmanratkaisua, toiminnallisuutta). Oppilaan kehitystä tuetaan kohti itsenäisyyttä ja kykyä kulttuurin uusintamiseen, kohti luovuutta ja vastuullisuutta, suvaitsevaisuutta ja kriittisyyttä sekä arvostelukykyä. Arvioitavia ET-taitoja ovat:

• Tunneherkkyyteen ja itseilmaisuun liittyvät taidot kuten erilaisuuden hyväksyminen, toisten kunnioittaminen ja kuunteleminen sekä itseilmaisu.
• Filosofiset ajatteluntaidot kuten kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä, selvennetään ja tarkennetaan käsitteitä ja kielenkäyttöä, perustellaan väitteitä

ET arvioinnin perusteita ovat:

• Arviointi on jatkuvaa ja siihen osallistuvat opettajan ohella myös lapset ja heidän huoltajansa
• Arviointi lähtee suunnittelusta, siihen vaikuttaa tavoite, sisällöt/menetelmät/keinot. Opetukseen liittyy yhteissuunnittelu, jossa sovitaan arvioinnista. Oppilaiden omat, itselle asetetut oppimistavoitteet otetaan huomioon arvioinnissa.
• Arvioija ja kohde eivät ole erillisiä, arviointi on vuorovaikutteista ja sekä opettajan että oppilaiden itsearviointi on tärkeää
• Arvioinnissa kiinnitetään huomiota taitojen kehittymiseen oppilaan ja ryhmän dialogisten taitojen osalta sekä toisia kunnioittaviin asenteisiin ja ilmapiirin

Kaikella arvioinnilla on tarkoitus tukea oppilaan itsetunnon ja oman ajattelun kehittymistä. Kannustava palaute opettajalta sekä oppilaan itsearviointi on keskeistä.

Pienten oppilaitten ryhmän toimintaa arvioitaessa erityistä huomiota kiinnitetään ryhmän dialogisten taitojen edistymiseen ja toisia kunnioittavan ilmapiirin kehittymiseen. Arviointi on jatkuvaa, ja siinä suositaan vuorovaikutteisia muotoja, esimerkiksi lapsiryhmän kanssa järjestettyjä säännöllisiä palaute- ja arviointikeskusteluja.

Arvioinnin tarkoituksena on kehittää lasten ja aikuisten valmiuksia tehdä huomioita omasta ja ryhmän toiminnasta sekä suunnitella ja kehittää sitä. Yhteistä toimintaa arvioitaessa voidaan lasten huomiota kiinnittää esimerkiksi

• yhteistyön sujumiseen
• rakentavien ehdotusten tekemiseen
• keskusteluun osallistumiseen
• erilaisten mielipiteitten tuottamiseen ja näkökulmien esittämiseen
• ehdotusten ja mielipiteitten perustelemiseen
• toisten kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen
• kykyyn ymmärtää toisen näkökulmaa
• kykyyn asettua toisen asemaan
• käsiteltyjen aiheitten kiinnostavuuteen
• ryhmän jäsenten tasapuoliseen kohteluun
• yhteisen toiminnan tuottamaan iloon.

Pienten lasten ryhmän toiminta on aina aikuisen varassa ja ohjailtavissa. Siksi ryhmän kanssa työskentelevien aikuisten tulisi yhdessä säännöllisesti arvioida omaa toimintaansa dialogin ohjaajina.

Arviointia voidaan tehdä myös erilaisten projektien loppuvaiheessa. Jaksojen jälkeen oppilaat voivat arvioida omaa opiskeluaan ja kehitystään. He palauttavat mm. vihon avulla mieliinsä käytyjä keskusteluja ja pohtivat ET- tuntien antia. Opettaja voi näin saada arvokasta palautetta siitä, kuinka lapset ovat opiskelunsa kokeneet. Arviointi voi myös tapahtua kokonaan keskusteluna. Jaksoarvointi (oppilaan itsearviointi, ryhmän itsearviointi) voidaan tehdä erityiselle arviointilomakkeelle ja liimata omaan vihkoon. Jos koulussa oppilaiden itsearviointi kuuluu osana oppilasarviointiin, voidaan se liittää todistukseen

Oppilasarvioinnissa alkuopetuksessa kiinnitetään huomiota lapsen taitojen kehittymiseen. Oppilaita kannustetaan omien tavoitteitten asettamiseen ja työskentelyn suunnitteluun. Arviointiin osallistuvat sekä oppilas että opettaja. Arvioinnilla tuetaan oppilaan itsetuntoa ja oman ajattelun kehittymistä.

Hyvän osaamisen kuvaus 5. luokan jälkeen esittelee niitä taitoja, joita kohden on tarkoitus harjaantua ja joiden kehittymiseen kiinnitetään huomiota. Alemmilla vuosiluokilla oppilaan osaamista ei kuitenkaan tule verrata hyvän osaamisen kuvaukseen. Arvioinnin tehtävä on kertoa miten hyvin oppilas on edennyt kohden hyvän osaamisen kuvauksessa määriteltyä hyvää osaamistasoa - mitä hän jo osaa ja missä hänellä on paljon työtä. On hyvä pitää mielessä, että hyvän osaamisen kuvaus on laadittu pitäen silmällä arvosanaa hyvä eli 8. Kaikkien oppilaiden arvosanaksi ei tule 8, eikä se välttämättä ole kaikille sopiva tavoitekaan. Hyvän osaamisen kuvaus ei siis ole sama kuin opetussuunnitelman tavoitteet, vaan se on arviointiväline, jonka tarkoitus on yhdenmukaistaa arviointia eri kouluissa. Se ei myöskään ole arviointimääräys kuten päättöarvioinnin kriteerit, vaan arviointia ohjaava teksti, johon tukeutuen opettaja suorittaa arvostelun. Tarkempia arviointiohjeita annetaan koulun tai kunnan omassa opetussuunnitelmassa.

Viidettä kouluvuotta lähestyttäessä arvioinnin tulee kertoa millaiseen osaamiseen lapsella on realistinen mahdollisuus päästä: onko kuvauksen mukainen osaamistaso realistinen tavoite, vai pystyykö lapsi paljon parempaan, tai onko kuvattu taso hänelle kenties liian vaativa tavoite. Keskeistä on kannustavan palautteen antaminen sekä oppilaan itsearviointitaitojen kehittäminen. 

Teksti: Satu Honkala ja Ritva Tuominen