Kuvitteellinen alkuopetusesimerkki

1. Asiayhteyden luominen
Teemana on koulu. Opettaja kertoo omasta koulustaan tai lukee kuvauksen vaikkapa 50-luvun koulusta. Opettaja virittää keskustelua alulle sen verran, että yhteisesti otetaan esille muutama ajatus, mikä kertomuksessa ihmetytti tai kiinnosti, mitä voisi selvittää tarkemmin, tai mikä meidän koulussa tai ylipäätään koulussa on mielenkiintoista.

2. Alustava ongelman määrittely
Oppilaat on valmiiksi jaettu 4 hengen ryhmiin. Ryhmissä on puheenjohtaja, joka jakaa puheenvuorot ja sihteeri, joka kirjoittaa muistiin päätöksen tai painaa sen mieleensä, jos kirjoitustaitoa ei ryhmässä ole. Ryhmillä on 5 minuuttia aikaa päättää mikä kysymys olisi heidän ryhmänsä valinta kiinnostavaksi  tutkimuskohteeksi koulu-aiheesta. Jokainen saa ehdottaa kysymyksiä ja niistä valitaan kaikille sopiva. Ryhmä päätyy tutkimusongelmaan "Millainen on kiva koulu?". (Vaihtoehtoisia voisivat olla: Oliko ennen koulussa tylsempää vai kivempaa kuin nyt? Miksi ennen kirjoitettiin kynänterillä? Mitä meidän koulussa on samaa tai erilaista kuin opettajan koulussa? Onko aina ollut kouluja? Onko muissa maissa kouluja?)

3. Aivoriihi eli brainstorming ja selitysmallien rakentaminen
Ryhmä käy keskustelun, jossa jokainen kertoo oman näkemyksensä kivasta koulusta. Näkemyksistä kootaan yhteinen ehdotus kivan koulun ominaisuuksiksi ja olosuhteiksi. "Kiva koulu on sellainen, jossa ketään ei kiusata ja kaikki viihtyy."

4. Oppimistavoitteiden asettelu
Ryhmä miettii, miten voi selvittää, onko kiva koulu todella aiemmin kuvatun kaltainen. Opettajan apua saatetaan tarvita.
"Riippuu keneltä kysytään, pitää kysyä aika monelta." -> haastattelututkimus -> kysytään oppilailta, rehtorilta, vanhemmilta ja ohikulkijoilta. Laaditaan helppo kyselymalli esim: Kiva koulu on sellainen, jossa ketään ei kiusata ja kaikki viihtyy. kyllä / ei / lisäkommentti. Kyllä- ja ei-vastausten määrät voi laskea tukkimiehen kirjanpidolla ja lisäkommentit voi painaa mieleen, panna muistiin merkkikuvalla, piirtäen, kirjoittaen tai peräti nauhoittaa.

5. Itsenäinen opiskelu
Oppilaat suorittavat yksin tai pareittain sovitut kyselyt ja analysoivat omat aineistonsa laskemalla kyllä- ja ei-vastaukset ja kokoamalla yleisimmät lisäkommentit. Ensimmäisen haastattelun tekijän kokemukset on hyvä käydä ryhmässä läpi ja miettiä yhdessä toimintatapoja. Opettajalta ehkä halutaan tietoa haastattelututkimuksen periaatteista, kuten  moneltako pitäisi kysyä, minkä luokan oppilaita voi haastatella ja milloin, mistä rehtorin löytää, miten ohikulkijaa puhutellaan, miten vastaukset lasketaan jne.

6. Opitun esittäminen ja arviointi
Kun kaikki aineistot on saatu analysoiduksi ryhmä tekee tuloksista yhteenvedon. Kiteytetty lopputulos voisi olla: "kyllä, laajan haastattelututkimuksen mukaan kiva koulu on sellainen, jossa ketään ei kiusata ja kaikki viihtyy, mutta aika monet sanoivat, että pitää myös oppia."
Ryhmä pohtii, miten oppimisasia otettaisiin huomioon ja mitä siihen liittyen voisi myöhemmin tutkia. Onko oppiminen viihtymisen osa vai erilainen asia? Yksi jatkopohdinnan teema voisi olla, miten kiva koulu saadaan aikaiseksi. Mitä viihtymiseen tarvitaan? Miten kiusaamista estetään? Tulos ja jatkopohdinnat esitellään koko luokalle, ja niistä voidaan keskustella ehkä pitkäänkin. Opettajan apua tarvitaan mahdollisesti lopputuloksen kokoamisessa ja kirjaamisessa.

Teksti: Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen