Oppimisen lähtökohtana käytetään todellisen elämän ongelmia, jotka ovat avoimesti määriteltyjä ja joita ei voi ratkaista kaavamaisesti. Parhaita lähtökohtia ovat oppilaitten itse oma-aloitteisesti esiin ottamat kysymykset. Kysymyksiä voidaan myös herättää ajankohtaisten tapahtumien tai kertomusten pohjalta. Opettaja on tutorin tai valmentajan roolissa ja auttaa lapsia sekä ryhmätoiminnassa että heidän omien ajatteluprosessiensa ymmärtämisessä sekä tarvittavan tiedon etsimisessä. Opettajan tehtävänä on laatia opiskelun raamitavoitteet ja yhdessä lasten kanssa määritellä oppimisen ydinsisällöt, se mitä yhdessä tutkimalla aiotaan selvittää. Oppiminen ja tieto rakentuvat sosiaalisesti ryhmissä. Keskeisinä tavoitteina ovat ydintaidot: arviointi-, päättely-, tiedonhankinta- ja yhteistyötaidot sekä yksilöllinen kestävyys ongelmanratkaisussa. Sisällön oppiminen tulee prosessin sivutuotteena. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ja pienten oppilaitten kohdalla oleellista on "vähän mutta hyvää" -periaate, alkuopetussuunnitelma ei sisällä pakollisia oppisisältöjä, jotka kaikki pitäisi kahlata läpi.
Asiayhteyden luominen
Tutustutaan viriketapaukseen, jonka kautta on tarkoitus lähteä liikkeelle. Alusta alkaen on huolehdittava siitä, että oppilaat hallitsevat tarvittavat termit. Pienten oppilaitten perussanavarasto ja kielitaito vaihtelee, joten tavallisetkin sanat saattavat vaatia selvennystä.
Alustava ongelman määrittely
Oppilaat miettivät tutkimusryhmissä, mikä olisi ryhmän yhteinen tehtävä tai kiinnostuksen kohde virikkeen perusteella. Ryhmillä voi olla puheenjohtaja ja sihteeri, ja kysymyksen tuottamiselle on syytä asettaa aikaraja, jotta ryhmät pääsevät lopputulokseen.
Aivoriihi eli brainstorming ja selitysmallien rakentaminen
Tutkimusryhmä tuottaa erilaisia ratkaisuehdotuksia, joiden avulla saadaan esille kaikki tieto, jota ryhmässä jo ennestään on. Tuotettujen ideoitten pohjalta ryhmä rakentaa hypoteesin, ajatuksen siitä, miten ja miksi ongelma ratkeaa, millaisia syy-seuraussuhteita siinä esiintyy jne.
Oppimistavoitteiden asettelu
Mallin pohjalta tutkimusryhmä miettii oppimis- ja tutkimistehtäviä. Mitä ja miten pitää selvittää, jotta voidaan saada selville, onko ryhmän hypoteesi oikea?
Itsenäinen opiskelu
Kun ryhmä on jakanut jäsenilleen tehtävät, jokainen suorittaa ne. Oma tutkimusosuus voi pitää sisällään tiedon hakua teksteistä tai kuvista, haastatteluja tai opettajan opetustuokioita.
Opitun esittäminen ja arviointi
Tutkimusryhmän on syytä tavata ja pitää huolta, että kaikkien jäsenten tehtävät edistyvät. Ryhmässä voidaan kehitellä lisäideoita, antaa neuvoja, tehdä tarkentavia kysymyksiä jne. Kun ryhmän jäsenten osuudet valmistuvat, ryhmä kokoaa niiden avulla yhteisen kokonaisuuden, vastauksen tutkimusongelmaansa. Samalla arvioidaan tutkimuksen onnistumista, alkuperäistä hypoteesia jne. Tutkimuskokonaisuus esitellään koko luokalle.