Arvioinnilla on tarkoitus tukea oppilaan itsetunnon ja oman ajattelun kehittymistä. Kannustava palaute opettajalta sekä oppilaan itsearviointi on keskeistä.
Alkuopetusryhmän toimintaa arvioitaessa erityistä huomiota kiinnitetään ryhmän dialogisten taitojen edistymiseen ja toisia kunnioittavan ilmapiirin kehittymiseen. Arviointi on jatkuvaa, ja siinä suositaan vuorovaikutteisia muotoja, esimerkiksi lapsiryhmän kanssa järjestettyjä säännöllisiä palaute- ja arviointikeskusteluja.
Arvioinnin tarkoituksena on kehittää lasten ja aikuisten valmiuksia tehdä huomioita omasta ja ryhmän toiminnasta sekä suunnitella ja kehittää sitä. Yhteistä toimintaa arvioitaessa voidaan lasten huomiota kiinnittää esimerkiksi
- yhteistyön sujumiseen
- rakentavien ehdotusten tekemiseen
- keskusteluun osallistumiseen
- erilaisten mielipiteitten tuottamiseen ja näkökulmien esittämiseen
- ehdotusten ja mielipiteitten perustelemiseen
- toisten kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen
- kykyyn ymmärtää toisen näkökulmaa
- kykyyn asettua toisen asemaan
- käsiteltyjen aiheitten kiinnostavuuteen
- ryhmän jäsenten tasapuoliseen kohteluun
- yhteisen toiminnan tuottamaan iloon.
Pienten lasten ryhmän toiminta on aina aikuisen varassa ja ohjailtavissa. Siksi ryhmän kanssa työskentelevien aikuisten tulisi yhdessä säännöllisesti arvioida omaa toimintaansa dialogin ohjaajina.
Arviointia voidaan tehdä myös erilaisten projektien loppuvaiheessa. Jaksojen jälkeen oppilaat voivat arvioida omaa opiskeluaan ja kehitystään. He palauttavat mm. vihon avulla mieliinsä käytyjä keskusteluja ja pohtivat ET- tuntien antia. Opettaja voi näin saada arvokasta palautetta siitä, kuinka lapset ovat opiskelunsa kokeneet. Arviointi voi myös tapahtua kokonaan keskusteluna. Jaksoarvointi (oppilaan itsearviointi, ryhmän itsearviointi) voidaan tehdä erityiselle arviointilomakkeelle ja liimata omaan vihkoon. Jos koulussa oppilaiden itsearviointi kuuluu osana oppilasarviointiin, voidaan se liittää todistukseen.
Teksti: Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen