Rehtorit ja opettajat uskontojen viidakossa

Rehtorin työ

Rehtorin tehtäväksi jää tarkistaa koulunsa oppilaiden uskonnollinen tausta. Yleinen periaate on, että muuhun kuin evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen uskontoon kuulumattomien osalta on lasten huoltajien pyydettävä oman uskonnon opetusta. On kuitenkin huomioitava, että kun koulupiirit ovat hävinneet, tämä voi tulla täyteen myös niin, että kouluissa yhteensä on kolme tai enemmän oppilaita. Perusopetus on usein yhtenäinen koko kunnan sisällä, vaikka koulut sijaitsevatkin fyysisesti eri paikoissa. Joissain isommissa kunnissa määrä saattaa olla huomattavakin näin laskettuna.

Pienryhmäisten uskontojen vahvistetut opetussuunnitelmien perusteet ovat saatavilla Opetushallituksesta. Näitä tulee noudattaa aivan kuten muitakin yleisen opetussuunnitelman perusteita, sillä ne ovat osa sitä.

Uskonnon opetuksen järjestäminen on oma ongelmansa. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetus (21 a §) käsittelee uskonnon opettajan pätevyyttä, todeten että muuta kuin evankelisluterilaista tai ortodoksista uskontoa opettavalta henkilöltä edellytetään opettajakelpoisuuden lisäksi ”asianomaisen uskonnon suoritetut korkeakouluopinnot tai muulla tavoin hankitut riittävät tiedot ja asianomaisen uskonnon tuntemus”. Koska päteviä uskonnon opettajia on vaikea löytää eri puolilla maata, joudutaan käyttämään erilaisia ratkaisuja:

• alueellinen opettaja, jos alueelta löytyy pätevä uskonnon opettaja (kaupunki, kunta, seutukunta), joka kiertävänä opettajana opettaa uskontoa
• pastorin tai vastaavan antama opetus, jolloin opettajalla ei ole välttämättä opettajan kelpoisuutta
• seurakunnan antama opetus

Koulun tehtävänä on valvoa opetuksen laatua. Jos kyseessä on epäpätevän opettajan antama opetus, koulun pitää ratkaista arvostelun hoitaminen. Ratkaisuna voi toimia esimerkiksi kokeet, joiden arvostelun hyväksyy rehtori tai uskonnon opettaja. Jos opetukseksi katsotaan seurakunnassa annettava opetus, ei sitä yleensä arvostella, mutta suorituksesta voidaan laittaa merkintä erityistietoihin. Tällöin voidaan myös poiketa tuntijaosta, kuten edellä perusopetusasetuksessa todettiin.

Materiaali tuottaa seuraavan ongelman. Useimmissa tapauksissa materiaalia ei välttämättä ole olemassa ja silloin opettaja joutuu kehittelemään materiaalia itse. Tällöin kannattaa yrittää selvittää annetaanko opetusta muualla ja onko siihen mahdollisesti olemassa materiaalia. Esimerkiksi opetushallituksen Edu.fi –sivuille on koottu tietoa pienryhmäisten uskontojen opetuksesta. Joihinkin uskontoihin liittyen on olemassa myös kirjallista opetusmateriaalia, koska uskontoa on opetettu niin pitkään.

Teksti: Pekka Kanervio | Rehtori, Toivolinnan yhteiskoulu, Piikkiö