Koulu ja Kulttuuri KOKU


KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI

 

 

KUVATAITEEN DIPLOMITEHTÄVÄT LUKUVUONNA 2001-2002

 

Yleiset arviointiohjeet ja kuvataiteen lukiodiplomin suoritusohjeet voi tilata Opetushallituksesta elokuun 13. päivästä lähtien osoitteesta eeva-liisa.koskinen@oph.f

Opiskelija valitsee yhden tehtävän suorittaakseen seitsemästä vaihtoehdosta. Vaihtoehtoja on kolme osiossa Esineitä tilassa ja neljä osiossa Tilan kuvaaminen.

 

1. ESINEITÄ TILASSA

Kouluympäristösi jakautuu erilaisiin toiminnallisiin tiloihin sekä eri oppiaineiden opiskeluun suunniteltuihin tiloihin. Jokaisessa tilassa on esineistöä, jotka kertovat omaa tarinaansa. Esineistöä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta kulttuurisesta, historiallisesta, muotoilun tai kestävän kehityksen kannalta olipa kyseessä pulpetit, ruokalan astiat, haarukat ja veitset, luonnontieteitten tutkimusvälineet tai kuvataideluokan asetelmia varten kerätyt kipsipäät ja ruukut sekä taustasametit. Valitse yksi kolmesta tehtävästä.

 

TEHTÄVÄ 1.1

Valitse jokin esineiden kokonaisuus ja tee siitä visuaalinen tutkielma. Pohdi kuvasarjan avulla käyttötarkoitusta, muotoa, materiaalien valintaa ja kestävän kehityksen näkökulmaa, esineen elinkaarta ja taloudellisia tekijöitä. Voit myös liittää kuvasarjaan sanallista pohdiskelua ja esineitten tarinoita. Suunnittele tähän esinekokonaisuuteen uusi jäsen ja tee siitä prototyyppi.

 

TEHTÄVÄ 1.2

Maalaustaiteen klassikoita ovat asetelmat, joissa esineillä oli symbolinen merkityssisältö. Valitse jokin historiallinen asetelmamaalaus, tutki ja ota selvää sen väri-, muoto- ja symbolikielestä. Merkitse muistiin kuvalliset ja sanalliset pohdintasi. Yksi nykytaiteen ilmaisumuoto on installaatio, jossa esineistä rakennetaan kokonaisuus. Uudessa yhteydessä esineistä aukeaa uusia merkityksiä katsojalle. Rakenna arkipäivän esineistä oma installaatiosi ja pohdi, mitä haluat sillä sanoa.

 

TEHTÄVÄ 1.3

"Suomalainen kulttuuri ei voi säilyä elinvoimaisena, jos identiteetti määrittyy vain globaaleista arvoista ja tavoista käsin, jos kosketus omaan menneisyyteen, ympäristöön, luontoon ja yhteisöllisiin tapoihin menetetään", toteaa Opetushallituksen ylijohtaja Aslak Lindström kirjassa Kulttuuriympäristö - tutki ja opi. Tarkastele esineympäristöäsi. Etsi tutkimuskohteeksesi jokin vanha esine tai esinekokoelma kotoa tai museosta. Pohdi esineen/esineiden suhdetta perheesi tai oman paikkakuntasi menneisyyteen.

Tutustu vanhojen esineiden tutkimusmenetelmään internet-sivuilla
http://www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/
Sivut on laadittu osana Suomen Akatemian kulttuurin tutkimusvuoden hanketta. Erityisesti painikkeiden 1 ja 4 ja 6 alta löydät omaan työhösi toimintatapoja.

Valitse tehtävä A tai tehtävä B:

A
Dokumentoi monipuolisesti valitsemasi esine/esineet piirtämällä, maalaamalla ja valokuvaamalla. Voit myös rakentaa pienoismalleja ja käyttää tietokonetta hyväksesi.

 Tee lyhyt kirjallinen selvitys esineestä/esineistä, iästä, käyttötarkoituksesta ja käyttäjistä.
 Maalaa, tee valokuvainstallaatio tai tietokonekuva tilanteesta, jossa esinettä on käytetty.
 Kerää materiaalistasi portfolio, joka kuvaa monipuolista tutkimustasi.

B
Tutki esineen elämän kaari. Millaisia esineitä aiemmin on käytetty samaan tarkoitukseen kuin valitsemaasi esinettä käytettiin? Miten esineen muoto ja käyttötapa on kehittynyt nykypäivään? Millaisia parannuksia haluat esineeseen vielä tehdä?

 Suunnittele siitä tulevaisuuden esine.
 Käytä monipuolisia kuvallisia keinoja tutkimus- ja suunnittelu-työssäsi.

Kirjallisuutta:

Elo, P., Järnefelt, H., Linnanmäki, S. & Melanko, K.. (Toimitusryhmä.)
2000. Esine elää. Museovirasto, Opetushallitus. F. G. Lönnberg. Helsinki.
ISBN 952-13-0895-8.
Elo, P., Järnefelt, H., Linnanmäki, S. & Sahlberg, M. (Toimitusryhmä.)
2000. Kulttuuriympäristö - tutki ja opi. Museovirasto, Opetushallitus.
Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. ISBN 952-13-1052-9.


2. TILAN KUVAAMINEN

Ihminen hahmottaa ympäröivää tilaa moniaistisesti, näkö- ja kuulo-havainnon, kosketusaistin sekä liikkeen avulla. Vuosien saatossa ihminen on rakentanut itselleen ja heimolleen suojia, pyhiä paikkoja, juhlatiloja ja toreja kokoontumista varten Eri aikakausina arkkitehtoniset tilat ovat heijastaneet sen hetkistä maailmankäsitystä. Goottilaisessa korkeuksiin kohoavassa kirkkoarkkitehtuurissa oli tavoitteena saavuttaa taivaallinen valo. Pohjoisten nomadien pyöreissä kotarakennelmissa oli aukko taivaanlakea kannattavaa pylvästä varten. Oma koulurakennuksesi heijastaa myös käsitystä koulun tehtävästä yhteiskunnassa ja käsitystä oppimisesta. Viihtyisän oppimisympäristön kriteereitä ovat yhdessä olemisen mahdollisuus ja turvallisuus sekä tilojen fyysiset ominaisuudet kuten valaistus, tilojen muoto ja moninaisuus, tilalliset näkymät, värit ja materiaalit. Viihtyvyyttä lisää selkeät liikkumisen väylät. Valitse yksi neljästä tehtävästä.

 

TEHTÄVÄ 2.1

Valo muovaa tilaa: Valon ja varjon vaikutelmasta syntyy kolmiulotteinen syvyysvaikutelma. Valon ominaislaatu on viihtyisyystekijä. Kouluympäristön kova yleisvalo viittaa monien mielestä tehdasmaiseen ympäristöön ja se koetaan epäviihtyisäksi. Kirkkaana aurinkoisena päivänä säleverhot raidoittavat luokkatilan. Valo voi olla myös hämyistä tai värillistä. Valolla voidaan luoda ylevän tai arkisen oloinen tunnelma. Tee valaistuskokeiluja omassa kouluympäristössäsi, sisä- tai ulkotiloissa. Dokumentoi ja valmista sarja valokuvia tai videokooste havainnoistasi, joita olet tehnyt valokokeiluista.

 

TEHTÄVÄ 2.2

Kaksiulotteisessa maalauspinnassa on korkeus ja leveys, mutta siihen saadaan piirtämällä tai maalaamalla syntymään vaikutelma syvyydestä. Tämän niin sanotun illusorisen tilan kuvaamisen kehittyminen on ollut osa länsimaisen maalaustaiteen kiinnostavia tarinoita 1300- luvulta lähtien.
Valitse jokin näkymä kouluympäristöstäsi ja toteuta sarja maalauksia, piirustuksia tai grafiikan lehtiä, joissa tutkit perspektiivisen tilankuvaamisen keinoja. Tutki työskentelyn pohjaksi keskiaikaisia käsikirjoituksia, renessanssin eri kausia ja barokkia, rokokoota sekä viime vuosisadan maalaustaiteen ismejä.

 

TEHTÄVÄ 2.3

Kaksiulotteiseen kuvapintaan rakennettu illusorinen tila on kaksituhatluvulle siirryttäessä saanut rinnalleen uudenlaisen, virtuaalisen tilan. Tietokoneen näyttöruutu avautuu digitaalisten yhteyksiensä yhdistämän tiedon ja tapahtumien maailmaan, jolla ei tunnu olevan rajoja. Tee visuaalinen tutkielma, jossa rinnastat kuvapinnan illusorista tilaa tietokoneen näyttöruudun virtuaaliseen tilaan. Minkälaisia ajatuksia tämä vertailu herättää sinussa?

 

TEHTÄVÄ 2.4

Kouluympäristö on kohtaamispaikka. Koulurakennuksessa kohtaavat eri ikäiset lapset ja nuoret sekä heidän aikuiset opettajansa. Koulun perimmäisenä tarkoituksena on toimia "oppikartanona" eli paikkana, jossa kohdataan tietoa, taitoja ja kulttuuria. Koulurakennusten suunnittelun taustalla on näkökulmia siitä, että tämä tiedon, taidon ja kulttuurin kohtaaminen olisi vastenmielistä kasvaville nuorille. Sen vuoksi tarvitaan tiloja, joita on helppo valvoa. Erityisesti koulujen tyhjät, aidatut pihat kielivät valvontaan suuntaavasta ajattelusta. Entäpä, jos pihat suunniteltaisiinkin toisenlaisesta kasvatusajattelusta käsin, vaikkapa luontosuhteen rakentamista varten.

 Tee suunnitelma oman kouluympäristösi pihan perusparannusta varten.
 Lähde liikkeelle ihmisen ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta.
 Pohdi myös, voiko rakennettu puutarhamainen tila antaa mahdollisuuksia
luontosuhteen syntymiselle.
 Tee luonnoksia, kirjaa suunnitteluasi ohjaava ajattelu lauselmiksi ja toteuta pienoismalli.

 

KIRJALLINEN POHDINTA

Jokaiseen tehtävään liittyy kirjallinen pohdinta, johon käytetään aikaa 4 tuntia valvotuissa olosuhteissa. Pohdi työprosessiasi ja tuotostasi oman ajattelusi ja kuvailmaisusi kehittymisen näkökulmasta. Hyödynnä muistiinpanojasi, työskentelyn aikana kertynyttä lähdemateriaalia, kuten tekstejä, taidekuvia ja arkipäivän kuvia.

 

Yleiset arviointiohjeet ja kuvataiteen lukiodiplomin suoritusohjeet voi tilata Opetushallituksesta elokuun 13. päivästä lähtien osoitteesta eeva-liisa.koskinen@oph.fi

Sivun alkuun