Yleiset arviointiohjeet ja kuvataiteen lukiodiplomin
suoritusohjeet voi tilata Opetushallituksesta elokuun
13. päivästä lähtien osoitteesta eeva-liisa.koskinen@oph.f
Opiskelija valitsee yhden tehtävän suorittaakseen
seitsemästä vaihtoehdosta. Vaihtoehtoja on kolme
osiossa Esineitä tilassa ja neljä osiossa Tilan
kuvaaminen.
1. ESINEITÄ TILASSA
Kouluympäristösi jakautuu erilaisiin toiminnallisiin
tiloihin sekä eri oppiaineiden opiskeluun suunniteltuihin
tiloihin. Jokaisessa tilassa on esineistöä, jotka
kertovat omaa tarinaansa. Esineistöä voidaan tarkastella
monesta näkökulmasta kulttuurisesta, historiallisesta,
muotoilun tai kestävän kehityksen kannalta olipa kyseessä
pulpetit, ruokalan astiat, haarukat ja veitset, luonnontieteitten
tutkimusvälineet tai kuvataideluokan asetelmia varten kerätyt
kipsipäät ja ruukut sekä taustasametit. Valitse
yksi kolmesta tehtävästä.
TEHTÄVÄ 1.1
Valitse jokin esineiden kokonaisuus ja tee siitä visuaalinen
tutkielma. Pohdi kuvasarjan avulla käyttötarkoitusta,
muotoa, materiaalien valintaa ja kestävän kehityksen
näkökulmaa, esineen elinkaarta ja taloudellisia tekijöitä.
Voit myös liittää kuvasarjaan sanallista pohdiskelua
ja esineitten tarinoita. Suunnittele tähän esinekokonaisuuteen
uusi jäsen ja tee siitä prototyyppi.
TEHTÄVÄ 1.2
Maalaustaiteen klassikoita ovat asetelmat, joissa esineillä
oli symbolinen merkityssisältö. Valitse jokin historiallinen
asetelmamaalaus, tutki ja ota selvää sen väri-,
muoto- ja symbolikielestä. Merkitse muistiin kuvalliset
ja sanalliset pohdintasi. Yksi nykytaiteen ilmaisumuoto on installaatio,
jossa esineistä rakennetaan kokonaisuus. Uudessa yhteydessä
esineistä aukeaa uusia merkityksiä katsojalle. Rakenna
arkipäivän esineistä oma installaatiosi ja pohdi,
mitä haluat sillä sanoa.
TEHTÄVÄ 1.3
"Suomalainen kulttuuri ei voi säilyä elinvoimaisena,
jos identiteetti määrittyy vain globaaleista arvoista
ja tavoista käsin, jos kosketus omaan menneisyyteen, ympäristöön,
luontoon ja yhteisöllisiin tapoihin menetetään",
toteaa Opetushallituksen ylijohtaja Aslak Lindström kirjassa
Kulttuuriympäristö - tutki ja opi. Tarkastele esineympäristöäsi.
Etsi tutkimuskohteeksesi jokin vanha esine tai esinekokoelma
kotoa tai museosta. Pohdi esineen/esineiden suhdetta perheesi
tai oman paikkakuntasi menneisyyteen.
Tutustu vanhojen esineiden tutkimusmenetelmään internet-sivuilla
http://www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/
Sivut on laadittu osana Suomen Akatemian kulttuurin tutkimusvuoden
hanketta. Erityisesti painikkeiden 1 ja 4 ja 6 alta löydät
omaan työhösi toimintatapoja.
Valitse tehtävä A tai tehtävä B:
A
Dokumentoi monipuolisesti valitsemasi esine/esineet piirtämällä,
maalaamalla ja valokuvaamalla. Voit myös rakentaa pienoismalleja
ja käyttää tietokonetta hyväksesi.
Tee lyhyt kirjallinen selvitys esineestä/esineistä,
iästä, käyttötarkoituksesta ja käyttäjistä.
Maalaa, tee valokuvainstallaatio tai tietokonekuva tilanteesta,
jossa esinettä on käytetty.
Kerää materiaalistasi portfolio, joka kuvaa monipuolista
tutkimustasi.
B
Tutki esineen elämän kaari. Millaisia esineitä
aiemmin on käytetty samaan tarkoitukseen kuin valitsemaasi
esinettä käytettiin? Miten esineen muoto ja käyttötapa
on kehittynyt nykypäivään? Millaisia parannuksia
haluat esineeseen vielä tehdä?
Suunnittele siitä tulevaisuuden esine.
Käytä monipuolisia kuvallisia keinoja tutkimus-
ja suunnittelu-työssäsi.
Kirjallisuutta:
Elo, P., Järnefelt, H., Linnanmäki, S. & Melanko,
K.. (Toimitusryhmä.)
2000. Esine elää. Museovirasto, Opetushallitus.
F. G. Lönnberg. Helsinki.
ISBN 952-13-0895-8.
Elo, P., Järnefelt, H., Linnanmäki, S. & Sahlberg,
M. (Toimitusryhmä.)
2000. Kulttuuriympäristö - tutki ja opi. Museovirasto,
Opetushallitus.
Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. ISBN 952-13-1052-9.
2. TILAN KUVAAMINEN
Ihminen hahmottaa ympäröivää tilaa moniaistisesti,
näkö- ja kuulo-havainnon, kosketusaistin sekä
liikkeen avulla. Vuosien saatossa ihminen on rakentanut itselleen
ja heimolleen suojia, pyhiä paikkoja, juhlatiloja ja toreja
kokoontumista varten Eri aikakausina arkkitehtoniset tilat ovat
heijastaneet sen hetkistä maailmankäsitystä.
Goottilaisessa korkeuksiin kohoavassa kirkkoarkkitehtuurissa
oli tavoitteena saavuttaa taivaallinen valo. Pohjoisten nomadien
pyöreissä kotarakennelmissa oli aukko taivaanlakea
kannattavaa pylvästä varten. Oma koulurakennuksesi
heijastaa myös käsitystä koulun tehtävästä
yhteiskunnassa ja käsitystä oppimisesta. Viihtyisän
oppimisympäristön kriteereitä ovat yhdessä
olemisen mahdollisuus ja turvallisuus sekä tilojen fyysiset
ominaisuudet kuten valaistus, tilojen muoto ja moninaisuus,
tilalliset näkymät, värit ja materiaalit. Viihtyvyyttä
lisää selkeät liikkumisen väylät. Valitse
yksi neljästä tehtävästä.
TEHTÄVÄ 2.1
Valo muovaa tilaa: Valon ja varjon vaikutelmasta syntyy kolmiulotteinen
syvyysvaikutelma. Valon ominaislaatu on viihtyisyystekijä.
Kouluympäristön kova yleisvalo viittaa monien mielestä
tehdasmaiseen ympäristöön ja se koetaan epäviihtyisäksi.
Kirkkaana aurinkoisena päivänä säleverhot
raidoittavat luokkatilan. Valo voi olla myös hämyistä
tai värillistä. Valolla voidaan luoda ylevän
tai arkisen oloinen tunnelma. Tee valaistuskokeiluja omassa
kouluympäristössäsi, sisä- tai ulkotiloissa.
Dokumentoi ja valmista sarja valokuvia tai videokooste havainnoistasi,
joita olet tehnyt valokokeiluista.
TEHTÄVÄ 2.2
Kaksiulotteisessa maalauspinnassa on korkeus ja leveys, mutta
siihen saadaan piirtämällä tai maalaamalla syntymään
vaikutelma syvyydestä. Tämän niin sanotun illusorisen
tilan kuvaamisen kehittyminen on ollut osa länsimaisen
maalaustaiteen kiinnostavia tarinoita 1300- luvulta lähtien.
Valitse jokin näkymä kouluympäristöstäsi
ja toteuta sarja maalauksia, piirustuksia tai grafiikan lehtiä,
joissa tutkit perspektiivisen tilankuvaamisen keinoja. Tutki
työskentelyn pohjaksi keskiaikaisia käsikirjoituksia,
renessanssin eri kausia ja barokkia, rokokoota sekä viime
vuosisadan maalaustaiteen ismejä.
TEHTÄVÄ 2.3
Kaksiulotteiseen kuvapintaan rakennettu illusorinen tila on
kaksituhatluvulle siirryttäessä saanut rinnalleen
uudenlaisen, virtuaalisen tilan. Tietokoneen näyttöruutu
avautuu digitaalisten yhteyksiensä yhdistämän
tiedon ja tapahtumien maailmaan, jolla ei tunnu olevan rajoja.
Tee visuaalinen tutkielma, jossa rinnastat kuvapinnan illusorista
tilaa tietokoneen näyttöruudun virtuaaliseen tilaan.
Minkälaisia ajatuksia tämä vertailu herättää
sinussa?
TEHTÄVÄ 2.4
Kouluympäristö on kohtaamispaikka. Koulurakennuksessa
kohtaavat eri ikäiset lapset ja nuoret sekä heidän
aikuiset opettajansa. Koulun perimmäisenä tarkoituksena
on toimia "oppikartanona" eli paikkana, jossa kohdataan
tietoa, taitoja ja kulttuuria. Koulurakennusten suunnittelun
taustalla on näkökulmia siitä, että tämä
tiedon, taidon ja kulttuurin kohtaaminen olisi vastenmielistä
kasvaville nuorille. Sen vuoksi tarvitaan tiloja, joita on helppo
valvoa. Erityisesti koulujen tyhjät, aidatut pihat kielivät
valvontaan suuntaavasta ajattelusta. Entäpä, jos pihat
suunniteltaisiinkin toisenlaisesta kasvatusajattelusta käsin,
vaikkapa luontosuhteen rakentamista varten.
Tee suunnitelma oman kouluympäristösi pihan perusparannusta
varten.
Lähde liikkeelle ihmisen ja luonnon välisestä
vuorovaikutuksesta.
Pohdi myös, voiko rakennettu puutarhamainen tila antaa
mahdollisuuksia
luontosuhteen syntymiselle.
Tee luonnoksia, kirjaa suunnitteluasi ohjaava ajattelu lauselmiksi
ja toteuta pienoismalli.
KIRJALLINEN POHDINTA
Jokaiseen tehtävään liittyy kirjallinen pohdinta,
johon käytetään aikaa 4 tuntia valvotuissa olosuhteissa.
Pohdi työprosessiasi ja tuotostasi oman ajattelusi ja kuvailmaisusi
kehittymisen näkökulmasta. Hyödynnä muistiinpanojasi,
työskentelyn aikana kertynyttä lähdemateriaalia,
kuten tekstejä, taidekuvia ja arkipäivän kuvia.
Yleiset arviointiohjeet ja kuvataiteen lukiodiplomin suoritusohjeet
voi tilata Opetushallituksesta elokuun 13. päivästä
lähtien osoitteesta eeva-liisa.koskinen@oph.fi
Sivun
alkuun