Ympäristö-
vaarallisuus

Maaperä
ja pohjavesi

Otsoni

Kuluttaja ja
kemikaalit

Teeman
tehtäväpankki

Parhaat
linkit

Kemikalisoituminen

Maaperän kemikalisoituminen ja pohjavesiongelmat

Maaperä on luonnon kierrätyskeskus: maaperästä kasvit ottavat ravinteensa, siellä elävät eliöt (pienet eläimet, sienet, bakteerit) palauttavat ravinteet takaisin kiertoon ja maaperä suodattaa likaantuneista pintavesistä raikasta pohjavettä. Maaperämme on ohut ja häiriöille altis; pilaantuneen maaperän puhdistaminen on mahdollista, mutta kallista. Onnettomuuksissa ja normaalin käytön pieninä loiskahduksina maaperään pääsee erilaisia sinne kuulumattomia aineita. Osa näistä on maaperän toiminnalle hyvinkin vaarallisia. Pahimmillaan ne muuttavat maaperän suoraan ihmisen terveydellekin vaaralliseksi. Ilmiötä kutsutaan maaperän saastumiseksi.

Saasteet voivat pysyä maaperässä hyvinkin pitkiä aikoja. Riskinä on myös se, että saasteet huuhtoutuvat hiljalleen pohjaveteen ja sitä kautta talousveden mukana ihmisiin. Myrkylliset kemikaalit saastuttavat pohjavettä maapallon kaikilla asutuilla alueilla. Ensimmäinen maailmanlaajuinen pohjavesitutkimus on paljastanut, että torjunta-aineet, typpilannoitteet, teollisuuskemikaalit ja raskasmetallit turmelevat pohjavettä kaikkialla. Vahinko on pahin siellä, missä veden tarve on suurin.

Saastuneen maaperän kunnostamiseksi on olemassa keinoja, mutta jälkien siivous on kallista. Esimerkiksi Yhdysvaltain keskilännessä käytetään 400 milj. dollaria vuosittain vain yhden ainoan kemikaalin, atratsiini-torjunta-aineen poistamiseen.

Koska maatalouden kemikaalit ovat merkittävimpiä pohjaveden pilaajia, on maatalouden muutos erittäin tärkeää pohjavesien suojelemiseksi. Saksassa vesiyhtiöt maksavat maanviljelijöille luomuviljelyyn siirtymisestä, koska se on halvempaa kuin kemikaalien poistaminen raakavedestä.

 

Tehtävä: Saastuneet maa-alueet

  1. Missä käytössä olleita maa-alueita voi epäillä saastuneiksi?
  2. Mitkä aineet ovat useimmin syynä maaperän saastumiseen?
  3. Miksi kadmium on erityisen paha ongelma maaperässä?
  4. Miten happamoituminen on vaikuttanut raskasmetallien pitoisuuksiin?

Hae vastauksia seuraavien linkkien takaa:

Tehtävä: Tapaus Kärkölä

Kärkölän keskustaajaman Järvelän vesijohtovedessä todettiin 1987 suuria kloorifenolien kokonaispitoisuuksia (70-140 µg/l). Tämän seurauksena vedenottamo jouduttiin sulkemaan. Tutustu tarkemmin, mistä tässä surullisenkuuluisassa tapauksessa olikaan kyse.

  1. Mistä kloorifenolit joutuivat Kärkölän pohjaveteen? Millaisia terveysvaikutuksia onnettomuudella oli? Mitä tapauksesta opittiin?
  2. Mikä on kloorifenolin kemiallinen rakenne? Missä muualla on kloorifenoliongelmia?
  3. Miten saastunut maa voidaan puhdistaa?